Lappeenrannassa jokainen kaupunginvaltuutettu tekee kuntapolitiikkaa yhdessä 50 muun valtuutetun kanssa, joten mikään aikaansaannos ei ole yhden ihmisen ansiota (tai syytä) – voimme kukin kuitenkin vaikuttaa tärkeiden asioiden edistämiseen. Näin valtuustokauden lopuksi olen koonnut tähän muutamia asioita, jotka ovat kuluneella kaudella nousseet omassa työskentelyssäni toistuvasti esiin:
- Asukkaiden kuuleminen: Olen aktiivisesti ajanut entistä parempaa asukkaiden kuulemista heihin liittyvissä päätösasioissa suunnittelun alusta alkaen. Kaupungissa on jo toimivia esimerkkejä siitä kuinka arjen parhaita asiantuntijoita, palveluiden käyttäjiä, yrittäjiä ja asukkaita, on otettu mukaan. Kehitettävää riittää yhä, ja lisää osallistavaa suunnittelua tarvitaan esim. uusien/peruskorjattavien julkisten rakennusten suunnitteluun ja virkistysalueiden ja metsien hoidon kehittämiseen.
- Kestävä kaupunkirakenne: Olen aktiivisesti ajanut keskustan ja aluekeskuksien kehittämistä, toimivaa joukkoliikennettä, kävely, pyöräily- ja ulkoilumahdollisuuksien parantamista sekä lähiluonnon säilyttämistä luonnon ja ihmisen kannalta hyvänä. Kaupungin laajentamisen sijaan on kehitettävä olemassa olevia asuinalueita sopivin osin tiivistysrakentamalla ja katujen & palveluverkon hyvällä ylläpidolla.
- Joukkoliikenteessä on tehty viime vuosina paljon. Bussien ulkonäköä ja kuntoa on saatu kehitettyä, palveluverkkoa parannettua erityisesti siellä missä käyttöä on paljon, ja lippujen hinnat on saatu pidettyä kohtuullisina. Palveluverkkoa pitää kehittää edelleenkin kattamaan paremmin kaupungin eri kolkat, ja vähäpäästöisten sähkö/kaasubussien pitää olla arkea jo lähitulevaisuudessa. Vihreän kaupungin on voitava laittaa myös rahallista panostusta joukkoliikenteeseen.
- Olemme vihreissä tehneet paljon töitä luonnon monimuotoisuuden ja luonnon virkistysarvojen turvaamiseksi ja lisäämiseksi, mutta asiat eivät ole vielä edenneet paljoa. Muutama vuosi sitten kaupunki selvitti aloitteestamme jatkuvan kasvatuksen käyttöä metsien hoidossa, ja tuli pitkällisen prosessin jälkeen johtopäätökseen että se on yhtä hyvä vaihtoehto kuin avohakkuisiin päätyvä kasvatus. Tämä toivottavasti näkyy tulevissa metsänhoitosuunnitelmissa, joita päivitetään lähivuosina. Kaupunki on myöskin tekemässä monimuotoisuusohjelmaa, joka ohjaa tulevaisuudessa arvokkaiden luontoympäristöjen säilyttämiseen, heikentyneiden alueiden ennallistamiseen ja toivottavasti myös uusiin luonnonsuojelualueisiin. Olen myös puhunut usein nurmikkoalueiden niityttämisen puolesta, ja niiden suhteen kaupunki onkin nyt ollut aktiivinen, esim. Pappilanpellolle on noussut hieno niittyalue asukkaiden ja pörriäisten iloksi.
- Kohtuullisen kokoiset, terveet ja riittävän lähellä olevat päiväkodit ja koulut ovat yksi kaupungin vetovoimatekijä. Lappeenranta on nyt rakentamassa tai peruskorjaamassa monia kouluja, esim. Lauritsala, Kesämäki ja Joutseno ovat juuri työn alla. Länsialueen uuden monitoimitalon toteutuminen oli talvella 2020 uhattuna, kun kaupunki suunnitteli sen rakentamista vain osin, mikä olisi vesittänyt oleellisesti sitä kyläkeskus-ajatusta, millä se asukkaille kaupattiin. Asia ratkesi lopulta niin, että koko Sammontalo (päiväkoti, koulu, kirjasto ja nuorisotilat) rakentuu kerralla (valmis vuonna 2024), mutta sen mitoitus on todella tiukka, ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kaikki alueen oppilaat eivät mahdu uuden koulun tiloihin. Tämä onkin kaupungin ainoa koulu, joka rakennetaan liian pieneksi, muualla uudet koulut ovat vähintään riittävät nykyisille oppilasmäärille.
- Kaupungin talous on ollut tiukalla koko ajan. Kaupungin työllisyysastetta parantamalla voidaan saada lisää verotuloja, mutta toisaalta valtionosuudet tasaavat eri kuntien tuloja niin, että suoraa nettotulovaikutusta verotuloilla on vähän. Lappeenrannan linjana on ollut se, että kaupungin tilojen kokonaisneliömäärän pitää pienentyä ja uusia toimintakuluja ei saa tulla ilman ehdotusta siitä, mistä toisaalta ne otetaan pois. Tämä toimintatapa on pätenyt varsinkin peruspalveluiden osalta, mutta alati kasvaneisiin (ja vihreiden vastustamiin) lentokenttätukiin ja uusien urheiluhallien myötä tulevaisuudessa huomattavasti kasvaviin käyttötalousmenoihin ei vastaavaa vaatimusta ole esitetty – onkin vaarana se, että joudumme taas tekemään säästölistoja peruspalveluista näiden kulujen kattamiseksi.