Eriävä mielipide asiaan: Asemakaavan ja tonttijaon muutokset 564-2510, Nuottasaaren kaupunginosa (Heinäpään jalkapallostadion), HYVÄKSYTTÄVÄKSI
Päätettävänä ollut asemakaava ei perustu Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 9 § mukaisesti riittäviin selvityksiin. Kaavahankkeessa ei esimerkiksi ole tehty linnustoselvitystä ollenkaan, vaikka kaupungin omakin ohjeistus sellaista edellyttää. Kuitenkin muilta toimijoilta on vaadittu linnustoselvitykset paljon pienemmissäkin hankkeissa. Esim. YIT:n piti Oulunsalon Kirkkosalmenkaarteella selvittää pesimälinnusto 2 kertaa ja muuttolinnusto 6 kertaa, vaikka voimassa olleellakin kaavalla olisi saanut rakentaa ja kaavamuutos koski vain jotain taloyhtiöiden järjestelyä. Vastaavasti Temotekin piti selvittää linnusto Raja-Taskilassa kahteen kertaan ja myös Tapionrannan kaava Kaijonharjussa viivästyi, kun kaupunki vaati tarkemman linnustoselvityksen. Kristillisen koulun laajennukselta Toppilansaaressa vaadittiin linnustoselvitys, vaikka tontti on lähinnä hiekkakenttää. Näistä hankkeista Heinäpään stadionhanke on ainoa, jonka alueella on merkittäviä linnustoarvoja, ja myös ainoa, jolta ei ole vaadittu selvityksiä. Täten on selvää, että kaupunki ei kohtele toimijoita tasapuolisesti.
Heinäpään stadionhankkeella sanotaan olevan kiire opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitushaun aikataulun vuoksi. Linnustoselvitys voidaan tehdä vain keväällä ja kesällä lintujen muutto- ja pesimäaikaan. Kaupungilla ei kuitenkaan ole sellaista linjausta tai päätöstä, että linnustoselvitys vaadittaisiin vain, mikäli se sopii hankkeen aikatauluun. Myöskään MRL ei tunne tällaista rajausta.
Asiallisten linnustoselvitysten ja mahdollisten muiden selvitysten täydentämisen ja suunnitelmien päivittämisen jälkeen kaava olisi valmis ensi syksynä. Mikäli asemakaava hyväksytään huolimatta siitä, että kaavaprosessi ei ole MRL:n mukainen, tullaan kaavasta valittamaan hallinto-oikeuteen useamman tahon toimesta. Valitusten oikeuskäsittely kestää vuosikausia ja lopullisesta oikeuden päätöksestä riippuen sen päälle voidaan vielä joutua täydentämään selvityksiä. Kaavan hyväksyminen puutteellisena siis viivästyttää sen toteuttamista selvästi enemmän kuin kaavaprosessin läpivienti MRL:n mukaisesti.
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa luontoselvitysoppaassa todetaan näin:
”Yksityiskohtaiseen suunnitteluun luetaan hankkeiden suunnittelu sekä asemakaava, osayleiskaava ja hankkeita varten tehtävät kaavat eli niin sanotut hankekaavat. Yksityiskohtaisen suunnittelun tasolla mahdollisten suunnitteluratkaisujen määrä on rajallisempi ja tiedot tulevasta toiminnasta ovat tarkempia, jolloin myös toiminnan aiheuttamat luontovaikutukset voivat olla paremmin ennakoitavissa kuin yleispiirteissä suunnittelussa. Luontoselvitysten sisältö on yksityiskohtaisen suunnittelun tasolla kattavampi ja luonnonarvot selvitetään tarkemmin kuin yleispiirteisellä tasolla. Luonnonarvojen esiintymisestä saadaan tarkempi näkemys ja myös tarkkaa paikkatietoa. Yksityiskohtainen luontoselvitys edellyttää aina maastotöitä. Yksityiskohtaisella tasolla pyritään luontoselvityksessä löytämään paitsi lakisääteisesti turvattavat kohteet, myös muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät luonnonarvot mahdollisimman kattavasti.”
Nähtävästi ei ole olemassa tuoretta KHO:n ennakkopäätöstä siitä, tarvitseeko linnustoselvitystä tehdä tällaisessa hankkeessa osana MRL 9 § mukaisia selvityksiä. Kuitenkin joihinkin saman tapaisiin KHO:n päätöksiin verrattaessa voidaan päätellä, että selvityksissä pitäisi tulla ilmi kaikki sellaiset luontoarvot, joilla voi olla vaikutusta suunnitelmiin. Tässä tapauksessa alueella tiedetään esiintyvän uhanalaisia lintulajeja, joihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole käsitelty ja joita ei ole huomioitu suunnitelmissa lainkaan. Kaavaprosessin kiireellisestä läpiviennistä johtuen monia muitakaan asioita kuten liikennettä ja pysäköintiä ei ole ehditty suunnitella huolellisesti.
Asemakaavoitukset laatimat vastineet muistutuksiin eivät ole hyväksyttävissä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen muistutukseen on vastattu näin:
”Luontoselvityksessä on kuvattu linnustoa alueen luonteen, lintuatlaksen tietojen sekä alueen rakennuksissa pesiviin pääskylajeihin perustuen.”
Kuitenkin uusimman lintuatlaksen tiedot ovat 15 vuotta vanhoja ja kuvaavat lintujen pesintää 10×10 km:n ruuduissa. On aivan selvää, että tällaisella tiedolla ei ole mitään tekemistä yksittäisen asemakaavahankkeen kanssa. BirdLife Suomen tietojen mukaan lintuatlasta ei ole yritetty käyttää linnustoselvityksen korvaajana missään päin Suomea enää pitkään aikaan. On vaikea ymmärtää, mistä moinen on tähän keksitty.
Vastineessa todetaan, että
”Oulun kaupungilla on luontoselvitysten osalta selvitysohjeet, joista pesimälinnusto on jäänyt kaavahankkeen yhteydessä selvittämättä. Kaavamuutosalue on kuitenkin valtaosiltaan pesimäaikaan käytössä jalkapallokenttäalueena eikä siten ole otollinen elinympäristö pesimiseen.”
Omien ohjeiden noudattamatta jättäminen on toki valittajalle hyvä työkalu hallinto-oikeudessa. Lisäksi tässä vastauksessa unohdetaan, että kaavamuutosalueella on pari hehtaaria muuta viheraluetta kuin pallokenttää ja paikoin esiintyy myös merkittävästi puustoa. Luontoselvityksen kuvamateriaaleistakin näkee, että sopivia lintujen pesimäpaikkoja on runsaasti. Vastine on tältäkin osin harhaanjohtajva. Lisäksi MRL 9 § todetaan, että selvitys pitää ulottaa koko sille alueelle, mihin kohdistuu vaikutuksia. Nurmialue on ruokailualue, joten vaikutuksia kohdistuu tietysti myös läheisiin lintujen pesimäalueisiin.
Edelleen vastine jatkuu näin:
”Muuttolintuselvitystä on edellytetty kaupungin puolesta lähinnä laajemmilla peltoalueilla. Muuttolintujen
kerääntyminen alueelle vaikuttaa olevan satunnaista, ja vuosista ja sääolosuhteista riippuvaista, minkä
vuoksi yhden kauden muuttolintulaskentojen tulos ei välttämättä kerro alueen arvoa seudun linnustolle.”
On epäselvää, mihin tällä viitataan. Tarkoitetaanko, että muuttolintuselvitystä ei kannata tehdä, koska siinä olisi joka tapauksessa epävarmuuksia? Niinhän on kaikissa selvityksissä ja selvityksen tekijän tehtävänä on tunnistaa epävarmuudet ja huomioida ne johtopäätöksissä. Ei voida perustellusti väittää, että juuri tässä kohtaa muuttolinnustoselvityksen tekeminen olisi jotenkin vaikeampaa kuin muilla vastaavilla muuttolintujen ruokailualueilla.
Erikoisimpia vastineen toteamuksia on:
”Alueen satunnaishavaintojen määrä kertoo siitä, että urheilupuiston alueella käy paljon lintuharrastajia.”
On epäselvää, mitähän tällä tarkoitetaan. Mistä voitaisiin tietää, kuinka paljon alueella käy lintuharrastajia? Toisaalta mitä merkitystä tällä asialla voisi olla siihen, että linnustoselvitystä ei ole tehty?
Natura-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin vastanaan näin:
-”Natura-alue Kempeleenlahden ranta (FI1103000, SAC/SPA) sijoittuu yli 2,5 kilometriä hankealueesta etelään. Konsultin näkemyksen mukaan ei ole odotettavaa, että Kempeleenlahden Natura-alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille (läh. naurulokki, keltavästäräkki) aiheutuisi todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia hankkeesta. Kempeleenlahden Natura-alueen etäisyyden sekä alueen suojelun perusteena olevien luontoarvojen vuoksi Natura-arvioinnin tarveharkintaa ei ole katsottu tarpeelliseksi asemakaavan yhteydessä.”
Kuitenkaan keltavästäräkkiä ja naurulokkia ei mainita kaavaselostuksessa kumpaakaan sanallakaan. Niihin kohdistuvia vaikutuksia ei siten voita arvioida lainkaan, kun asiaa ei ole edes yritetty selvittää tai se ei ole käynyt selvityksen tekijällä mielessäkään. Natura-alueen 2,5 km:n etäisyydellä ei pitäisi olla merkitystä, kun yleisesti tiedetään, että 10 km on lokeille aivan normaali ruokailulentojen matka.
Myös seuraava kappale on harhaanjohtava:
”Kaavamuutosalue on nykyisin pääasiallisesti jalkapallokenttäkäytössä, ei luonnonmukaisena viheralueena.
Alueen länsiosa ja täyttömäen alue säilyvät edelleen rakentamisen ulkopuolisessa urheilupuiston käytössä.
Kaavamuutosalueen lähialueella on useita puistokäytössä olevia viheralueita: mm. Tarkka-ampujanpuisto,
Niilontien länsipuolen puisto, Hollihaanpuisto. Niiden lisäksi linnuston kannalta merkittäviä ovat lähistöllä
Oritkarin avoimet satama-alueet ja lumenkaatopaikan alue.”
Kesällä päivisin kentillä pelataan kyllä palloa, mutta linnut ruokailevat nurmialueilla ja pelloilla kesäisin enimmäkseen öisin ja varhain aamulla. Muualla kaupungissa on erilaisia viheralueita ja linnustoltaan merkittäviä alueita, mutta on vaikea ymmärtää, miten se asia liittyy tämän hankkeen luontoselvityksiin. Jokaisen Oulussa tehtävän kaavamuutoksen ympäristössä on jotain muuta viheraluetta, mutta kuitenkaan niiden perusteella luontoarvoja ei jätetä selvittämättä.
Siten kokonaisuutena MRL 9 § mukaiset selvitykset on jätetty tekemättä ainakin linnustoselvityksen osalta. Lisäksi vastaukset Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja myös SLL Oulun muistutuksiin ovat hyvin heikkotasoisia ja osin selvästi harhaanjohtavia. Asemakaava tulee palauttaa valmisteluun siten, että luontoselvitykset täydennetään kaupungin luontoselvitysohjeiden mukaisesti ja samalla huomioidaan myös muut palautteissa esiin tulleet asiat. Kaavaehdotusta tulee tarvittaessa päivittää luontoselvityksen täydennyksen ja tarkemman liikenne- ja pysäköintisuunnittelun edellyttämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti koko asemakaavan muutosprosessi tulee keskeyttää ja etsiä jalkapallostadionille paikka muualta.
Oulun kaupunkia tulee kehittää MRL:n mukaisesti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kaupungin viranomaisten, asukkaiden ja yritysten kesken. Kattavilla selvityksillä ja huolellisella suunnittelulla varmistetaan tehokas resurssien käyttö, hankkeiden sujuva eteneminen ja kaikille oululaisille toimiva ja viihtyisä kaupunki.
Viimeisimmät kommentit