Kuusamossa Maaningan tuulivoimahanketta on vastustettu mm. maisemahaittoihin vedoten. Yhdessä Jyrki Mäkelän, Satu Haapasen ja Silja Keräsen kanssa kirjoitimme hankkeesta Koillissanomiin. Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hanketta varten laaditun osayleiskaavan.

Kuusamon Maaningan tuulivoimahanke on tärkeä osa kestävää energiajärjestelmää

Tuulivoiman rakentaminen kannattaa sinne missä tuulee eniten eli merien ranta-alueille ja sisämaan vaaroille. Koko rannikko ei sovellu rakentamiseen. Suomenlahdella sijaitsevat vesilintujen merkittävimmät päämuuttoreitit ja toisaalta puolustusvoimat vastustavat tuulivoimahankkeita matalatutkajärjestelmän ja lentovalvonnan vuoksi. Pohjanlahdella tuulivoiman rakentamisen esteenä ovat usein merikotkien pesimäalueet, lintujen muuttoreitit ja levähdysalueet ja rannikolle keskittynyt asutus. Pääosa Suomen nykyisistä tuulivoimaloista on rakennettu Pohjanlahden rannikolle. Toisaalta kalajokiset kokevat että sinne on rakennettu jo tarpeeksi, eikä valtuusto vastikään puoltanut enää tuulivoiman lisärakentamista.

Tuulivoima kohtaa vastustusta myös siellä missä on parhaat tuuliolot ja tuulivoima olisi tuottavinta. Kaavoin tuulivoimaa pyritään ohjaamaan parhaiten toteuttamiskelpoisille alueille. Tällä hetkellä Suomessa sähköä tuottaa 700 tuulivoimalayksikköä, joista Kuusamossa on toistaiseksi neljä. Vuonna 2018 Suomeen ei noussut yhtään uutta tuulivoimalaa, mutta silti niillä tuotettiin jo 6,7 % Suomen sähkönkulutuksesta. Maaninkaan suunniteltu 54 voimalan tuulipuisto olisi yksi Suomen suurimmista myös teholtaan. Jo yhden yksikön teho on 3-6 MW eli Myllykosken vesivoimalan luokkaa. Maaningan tuulipuisto arvioidaan tuottavan yhteensä noin 500 GWh eli noin 50 000 omakotitalon tarvitseman sähkön verran. Sitä voi verrata vaikka Iijoen kaikkien vesivoimaloiden yhteensä 865 GW:n vuosituotantoon.

Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on tarkoitus kolminkertaistaa lähivuosina ja kokonaan päästöttömään energiajärjestelmään siirtyminen vaatisi vähintään kymmenkertaistamisen. Ei ole olemassa täysin haitatonta energiantuotantomuotoa. Energian säästämisen ja energiatehokkuuden nostamisen lisäksi tarvitaan lisää uusiutuvaa energiantuotantoa koska fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pakko luopua.

Vesivoimarakentamisen kapasiteetti on jo käytetty. Ydinvoima auttaa nyt siirtymävaiheessa päästöttömän energian tuotannossa, mutta venäläisomisteisen Rosatomin kanssa tehtävä yhteistyö Pyhäjoen Hanhikivellä ei ole järkevää. Maaningan alue on sijainniltaan monella tapaa suurelle tuulivoimapuistolle sopiva. Alue on valmiiksi enimmäkseen metsätalousmaata, avohakkuita ja taimikkoa. Suurehkon alueen omistaa pääosin Kuusamon yhteismetsä, mikä on helpottanut maanvuokrasopimuksen tekemistä. Maaningan ylängöllä tuuliolot ovat tuulipuistolle suotuisat. Myös puolustusvoimat ovat näyttäneet hankkeelle vihreää valoa. Maaningan tuulipuisto tulisi näkymään Riisitunturille, mutta 360 asteen näkökentässä se näkyisi sinne vain noin 5 asteen levyisenä pohjois – etelä suuntaisena jonomuodostumana. Korkeat voimalatornit näkyvät kauas, mutta muistuttavat samalla vastuullisesta energiantuotannosta. Uskomme, että myös matkailijoista valtaosa ymmärtää tuulivoiman tarpeen.

Jyrki Mäkelä, kuusamolainen biologi, sekä Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat (vihr.) Esa Aalto, Satu Haapanen ja Silja Keränen