-Varhaiskasvatus on kriisissä. Tämä kriisi johtuu henkilöstöpulasta. Koulutettua henkilökuntaa ei saada rekryttyä töihin eikä jo töissä olevista kyetä pitämään kiinni.
-Alan arvostus on heikkoa. Tämä näkyy esim alan alhaisena palkkatasona ja ehdotuksina alentaa pätevän henkilökunnan kelpoisuuksia.
-Osaava henkilökunta osaa tukea lasta monipuolisesti kehittymään taidoissaan ja huomaamaan ne lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Ennen kaikkea osaava henkilökunta osaa tukea myös kaikkein erityisempiä lapsia. Ilman ammattitaitoa varhaiskasvatus jää pelkäksi lapsen varastoimiseksi päivän ajaksi.
-Varhaiskasvatuksen osaajapula näkyy jo. Se näkyy siinä, että jokainen päivä on selviytymistä liian vähällä osaamisella, liian vähäisellä henkilömäärällä. Kun työtä ei pysty tekemään eettisesti kestävästi ja kunnolla, henkilökunta uupuu ja palaa loppuun.
-Kun osaamista ei ole saa erityinen lapsi avun sijaan leiman: häirikkö ja kiusaaja. Vanhemmat joutuvat joka päivä kuulemaan, kuinka kauhea heidän lapsensa on. Päiväkodista puuttuu silloin esimerkiksi kielitietoinen arki, kuvatuki ja ennakointi.
-Puutteet varhaiskasvatuksessa kuormittavat palvelujärjestelmää kuten lastensuojelua ja peruskoulua. Pahimmillaan lapsen tuen saanti viivästyttää myös oppimista ja osaltaan kasvattaa oppimiseroja.
-Ennen kaikkea lapset ansaitsevat päiviinsä turvaa, osaavia ja pysyviä aikuisia. Lapset tarvitsevat syliä ja aikaa. Erityisesti pienimpien kohdalla varhaisen vuorovaikutuksen turvallinen rakentuminen vaatii aikuisen läsnäoloa.
-Kriisi ratkaistaan vain teoilla. Palkkoja on nostettava. Koulutuspaikkoja on lisättävä. Työn arvostusta on nostettava.
-Työpaikoilla on oltava asianmukaiset työvälineet, esimerkiksi tietokoneet kirjaamiseen ja ulkoiluvaatteet lasten kanssa ulkoilemiseen.
Näytä kävijätiedot ja mainokset
Tykkää
Kommentti
Jaa