Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus kokoontuu tiistaina 12.2 ja esityslistalla on muun muassa ”Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015”- luonnos. Luonnoksessa esitellään uusi bussilinjasto, jossa tavoitteena on syöttöliikenne asemille. Samaan aikaan bussiliikenteestä karsitaan. Koska kehäradan liikennöinti on kallista, on HSL:n pitänyt säästää bussilinjoissa. Kehäradan kustannuksia paikataan karsimalla liikennettä myös siellä, missä kehärata ei liikenneyhteyksiä paranna.
Bussiyhteyksien lisäksi esitetään että N-junien vuoroväliä harvennetaan arki-iltaisin. Harvennetut junayhteydet vaikuttavat suurimmin Koivukylän, Rekolan, Korson ja Savion yhteyksiin. Haluaisinkin tietää, millä perusteella HSL luokittelee näiden alueiden ihmiset vähemmän yhteyksiä tarvitseviksi kuin kehäradan alueen asukkaat?
Ihmettelen suuresti sitä, että palvelut ja yhteydet viedään alueilta joilla palveluilla on jo käyttäjät ja elämä rakennettu olemassa olevien yhteyksien mukaan. Sen sijaan kehäradan käyttäjistä on olemassa vain arvioita ja asuinalueet ovat vasta rakenteilla. Samaan aikaan junayhteyksien harvennuksien kanssa karsitaan bussilinjoista, mikä lisännee matka-aikoja entisestään. Se, että onko yhteys olemassa, on oikeastaan vähäisempi asia kuin se, että kuinka pitkä aika matkaan menee.
HSL:n strategiaan kuuluu vähentää suoria bussilinjoja, mutta samaan aikaan junaratojen kapasiteettia ei voida kuitenkaan kasvattaa. Kasvavassa kaupungissa pitäisi joukkoliikenteen kustannusten kasvaa samassa tahdissa väestön kasvun kanssa.
Toivonkin, että HSL palvelee kunnissa jo asuvia ja suunnittelee joukkoliikenteen arkea ja liikkumista tukevaksi, ei hankaloittavaksi. Matkan sujuvuus ja nopeus tulisi olla ensisijainen kriteeri verkostoa luotaessa.
-eve-
Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 luonnos:
dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2014359-3-7.PDF
HSL hallitus 12.2.2014 Esityslista: dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2014359.HTM