Jätin seuraavan talousarvioaloitteen Oulun kaupungin vuoden 2025 talousarviovalmisteluun:

BusinessOulun resursseja tulee kohdentaa Oulun tuulivoimahankkeiden hyötyjen ohjaamiseen nykyistä enemmän
paikallistalouteen. Tuulivoimahankkeiden sujuvaan toteutumiseen tarvitaan paikallisten tukea ja paikallisten yrittäjien
osallistumista. Tuulivoimatoimijoiden ja paikallisten yrittäjien yhteistyötä olisi tarpeen tukea, jotta mahdollisimman suuri osa
satojen miljoonien eurojen arvoisista tuulivoimainvestoinneista jäisi mahdollisimman lähelle investointialuetta. Esimerkkejä
paikallisista palveluista ovat maanrakennustyöt, majoitus- ja ravintolapalvelut, rakentamisaikaiset tekniset palvelut ja voimaloiden
ylläpitoon liittyvät palvelut. Tässä yhteydessä tulisi myös tehdä selvitys, miten kaupunki voi tukea hankkeiden toteutumista omilla
investoinneillaan mm. tiestöön ja alueiden asukkaiden palveluihin mukaan lukien joukkoliikenne.

Sain valtuustoaloitteeseeni 19.8.2024 seuraavan mielestäni erinomaisen hyvän vastauksen:

Business Oulu -liikelaitoksen ja
kaupunkiympäristöpalvelujen vastaus aloitteeseen:
Aloitteessa mainitut tuulivoimapanostukset on huomioitu
hallintokuntien suunnitelmissa ja voidaan hoitaa nykyisillä
resursseilla.
1. Nykytilanteen analyysi: Tuulivoiman hyödyt
paikallistalouteen
Suomessa on jo rakennettua tuulivoimaa yli 7000 megawattia ja
ministeri Mykkänen on esittänyt, että Suomi tuplaa uusiutuvan
sähkön tuotantonsa.

Maatuulivoimahankkeita on eri kehitysvaiheissa noin
kymmenkertainen määrä nykyiseen asennettuun tehoon verrattuna.
Merituulivoimainvestointien odotetaan käynnistyvän 2030-luvulla ja
myös merituulivoimahankkeita on suunnilleen maatuulivoimatehon
verran eri hankekehitysvaiheissa. Kaikista tuulivoimahankkeista
noin 40 % on Pohjois-Pohjanmaalla.
Oulua voitaneen pitää uusiutuvan energian tuotannon
keskuskaupunkina Suomessa. Oulussa on paljon suunnittelijoita,
hanketoimijoita, rakennusalan työntekijöitä ja asiantuntijoita
(viranomaiset), jotka työllistyvät kokonaan tai osittain uusiutuvan
energian hankkeiden suunnittelun, ohjaamisen, rakentamisen ja
itse tuotannonaikaisen toiminnan ansiosta.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan hieman vajaa puolet rakennetuista
tuulivoimahankkeista on suomalaisomistuksessa ja loput
eurooppalaisessa omistuksessa. Usein tuulivoimahankkeiden
tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa nousee esiin kysymys
hankkeiden ulkomaisesta omistuksesta. Osa kysyjistä näkee, että
hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä parantaisi paikallinen tai
vähintäänkin kotimainen omistajuus.
Tuulivoimahankkeiden osalta Oulu on kärkikuntia Suomessa –
esimerkiksi suunnitteluvaiheessa olevien isojen tuulivoihankkeiden
määrällä mitattuna Oulu on Suomessa kolmanneksi suurin 9
hankkeellaan. Yksistään näistä maatuulivoimalahankkeista Ouluun
voinee tulevina vuosina rakentua esimerkiksi 100 – 150 uutta
tuulivoimalaa, joka tarkoittaisi yli miljardin investointia. Näiden
investointien työllisyysvaikutus Suomeen koko elinkaaren aikana
olisi luokkaa 10 000 henkilötyövuotta ja investointien synnyttämä
uusi liikevaihto Suomeen niin ikään koko elinkaaren ajalta useita
miljardeja euroja (laskettu alla esitetyn Alarauho Oy:n esimerkin
perusteella).
Tällä hetkellä kaikki Oulussa vireillä olevat tuulivoimahankkeet ovat
kokoluokaltaan seudullisia, mikä tarkoittaa vähintään kymmenen
tuulivoimalan hanketta. Lisäksi Oulun kaupunki on selvittänyt
potentiaalia myös pienemmille tuulivoimahankkeille tulevaisuuden
uusiutuvan energian potentiaalia kartoitettaessa.
Tuulivoimahankkeiden taloudelliset vaikutukset koostuvat
työllisyydestä, liikevaihdosta, arvonlisäyksestä ja veroista.

Tuulivoiman suorat aluetalous- ja työllisyysvaikutukset
muodostuvat tuulivoimahankkeiden koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista: suunnittelusta, tuulivoimaloissa käytettävien
komponenttien ja materiaalien teollisesta valmistamisesta
tuulivoimateknologiateollisuudessa, rakentamisesta, käytöstä ja
kunnossapidosta sekä lopulta purkamisesta.
Tuulivoiman aluetaloudellisia vaikutuksia on käsitelty mm.
Tuulivoimayhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton selvityksissä.
Niiden mukaan, tuulivoima työllistää rakennusaikana laajasti
rakennus- ja palvelualoja, mutta suurin työllistävä vaikutus tulee
voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta. Paikallistalouden
vaikutukset löytyvät erityisesti hankintaketjuista, jotka liittyvät
tuotantovaiheen hyödyketarpeeseen. Näitä ovat esimerkiksi
majoitus- ja vuokrauspalvelut, ravintolapalvelut, voimaloiden
huolto- ja kunnossapito, jne. Tuulivoimayhdistys lienee
julkaisemassa uutta/päivitettyä tietoa syksyllä 2024.
Tuulipuistojen hyötyinä on myös, että tiestöt ovat liikennöitävässä
kunnossa ympäri vuoden ja tuulivoimayhtiöt maksavat tiestön kulut
(auraukset ja tienhoito), jolla voi olla vaikutusta maanomistajien
metsistä saamaansa tuloon. Tämä mm. lisää maanomistajien tuloja
metsistä. Maata tuulivoimayhtiöille vuokraavat kunnat/kotitaloudet
saavat metsämaistaan merkittäviä lisätuloja, joka vahvistaa
kulutusta ja kaupungin veropohjaa.
Esimerkiksi Haapavedellä kaupungin suoraan saama kiinteistövero
on luokkaa 25 000 euroa vuodessa per voimala, joka on samaa
suuruusluokkaa kuin maanvuokraajan saama tulo per voimala.
Esimerkki: Siikajoen rakenteilla oleva tuulipuisto
Kesällä 2024 Siikajoelle Suomen Hyötytuulen rakenteilla olevan 38
voimalan (á 6,2 MW) tuulivoimapuiston kokonaisinvestointi on
suuruusluokkaa 300 miljoonaa euroa. Toimiessaan puisto tuottanee
sähköenergiaa suuruusluokkaa 0,7 TWh vuodessa, jonka arvo
sähkömarkkinoilla lienee luokkaa 40 miljoonaa euroa vuodessa
(arvioitu sähkönhinnalla 50 – 60 €/MWh).
Oulun kauppakamarin Suurhankeinfossa helmikuussa 2024
esiteltyjen Alarauho Oy:n tekemien alustavien
aluetalousvaikutusten arvioinnin perusteella Suomen Hyötytuulen
Siikajoen tuulipuistoinvestointi luo koko tuulipuiston elinkaaren
aikana (noin 25 – 30 vuotta) liikevaihtoa Suomeen yli miljardilla
eurolla ja työllisyyttä lähes 3 000 henkilötyövuotta.

Esimerkki: Merituulivoima
Tuulivoimayhtiö OX2 kertoi Oulun kauppakamarin lokakuun 2023
Suurhankeinfossa hankekehitysvaiheessa olevasta Hailuodon
länsipuolen talousvesialueen 160 voimalan merituulipuisto Hallasta.
Gaia Consultingilla teettämänsä selvityksen mukaan OX2 arvioi
Hallan työllisyysvaikutuksen olevan noin 15 000 henkilötyövuotta
tuulipuiston koko elinkaaren aikana. Noin 6 miljardin euron
investoinnista arviolta 5 % ostettaisiin paikallisilta yrityksiltä ja 10
% muualta Suomesta. Sen sijaan 3,4 miljardin euron käyttö- ja
kunnossapitokustannuksista 91 % jäisi Suomeen ja paikallisestikin
noin 25 %.
Esimerkki: Yritysvastuu
Valorem Energies Finland Oy kertoi vieraillessaan Oulussa
haluavansa olla vastuullisuuden edelläkävijä. Heidän tulevissa tuulija aurinkoenergia -hankkeissa paikallisilla tulee olemaan
mahdollisuus osallistua projektin rahoitukseen ja tietty määrä
rakennusvaiheen ja käytön ajan työtunneista tullaan allokoimaan
pitkäaikaistyöttömille. Emoyhtiöllä on laaja vastuullisuusohjelma,
jota he ovat nyt jalkauttamassa Suomeen.
2. Mahdollisuudet ja johtopäätökset: Mitä voidaan tehdä
”Oulun tuulivoimahankkeiden hyötyjen ohjaamiseen
nykyistä enemmän paikallistalouteen”
Johtopäätökset
Ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreä siirtymä on talouden
kasvumoottori. Sen elinvoimapotentiaalin hyödyntäminen on
kaupungin merkittävä mahdollisuus. Oululla yliopistokaupunkina ja
Pohjois-Skandinavian pääkaupunkina tulee pyrkiä johtavaan roolin.
Maatuulivoiman voimakas kehittyminen on käynnistynyt Oulun
seudulla noin 10 vuotta sitten. Tuulivoiman sijoittamista tutkitaan
Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa vireillä olevissa yleiskaavoissa.
Samassa yhteydessä tutkitaan ja selvitetään alueen tiestöt sekä
muuttuva liikenne.
Tuulivoima tuo kiinteistöverotuloja kaupungille ja merkittäviä
maanvuokratuloja maanomistajille. Jo nyt se on luonut alueelle
satoja työpaikkoja ja uusia yrityksiä.

Se on rikastuttanut yrityksiään eteenpäin myyneitä, jotka edelleen
sijoittanevat rahojaan lisäten kaupungin elinvoimaa. Tuulivoiman
liiketoiminta itsessään kehittyy markkinaehtoisesti ja kaupungin
rooli on toimia mahdollistajana.
Mahdollistaminen tarkoittaa tuttuja perusprosesseja, kuten
kaavoitus ja maankäyttö sekä joustavat ja nopeat lupaprosessit,
mutta myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamispalveluita.
Sen lisäksi, että jatketaan hankkeiden mahdollistajana, meidän
tulee pyrkiä saamaan maakuntaamme ja kaupunkiamme pitkäksi
ajaksi muuttavasta tuulivoimasta mahdollisimman paljon irti.
Yliopistokaupunkina meidän tulee pystyä enempään kuin pelkästään
tarjoamaan maat ja infra.
Tuulivoimainvestoinneista voidaan saada elinvoimaa seuraavaksi
vuosisadaksi kaupunkiimme, kunhan teemme ruohonjuuritason
työtä investointien eteen, mutta myös nostamme katsetta
ruohonjuuresta tulevaisuuteen. Nostamme lentokorkeutta yli sen
missä muut menevät. Molemmat yhdistävä resepti voisi löytyä
seuraavasta:
1. kehitämme alueestamme entistäkin parempaa
investointiympäristöä tuulivoimalle,
2. toimimme aktiivisesti paikallisten yritysten ja
tuulivoimayhtiöiden verkottajana,
3. varmistamme tuulivoimaa hyödyntävän energiaintensiivisen
teollisuuden toimintaedellytykset alueellamme, esimerkkinä
vedyn tuotanto,
4. houkuttelemme aktiivisesti ja kansainvälisesti uusiutuvaa sähköä
jalostavaa teollisuutta alueellemme,
5. rakennamme innovaatioekosysteemin (osaaminen ja
liiketoiminta) synnyttämään investoinneista skaalautuvia ja
vientikelpoisia palveluita ja tuotteita,
6. huomioimme nousevan aurinkoenergian ja merituulivoiman
mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti,
7. vaikutamme tuulivoimayhtiöihin strategisesti niin, että heidän
etunsa yhdistyy paikalliseen etuun.
Viestintä ja vuorovaikutus
Isot hankkeet vaativat aina yhteensovittamista niin
hanketoimijoiden, kaupungin, luontoarvojen kuin paikallisen
väestön osalta. Isojen investointien sijoittumisen ratkaisee
”fundamentit”, kuten luvituskelpoiset alueet ja esimerkiksi sähköinfra.

Voidaan kuitenkin nähdä, että tuulivoimahankkeet toteutuvat
ensiksi niissä kunnissa, missä päättäjien ja kuntalaisten
suhtautuminen tuulivoima-alaan ja sen luomiin mahdollisuuksiin on
aktiivista ja myönteistä. BusinessOulu on pitkään viestinyt
tuulivoiman luomista mahdollisuuksista aktiivisesti kanavissaan.
Viestintää ja vaikuttamista voi tehostaa entisestään ja sen
vaikuttavuutta tehostaa entistä tiiviimmällä yhteistyöllä niin
yritysten, työnhakijoiden kuin järjestöjenkin kanssa. Proaktiivisesti
ja yritysmyönteisesti myymällä mahdollisuuksiamme saamme
enemmän kuin odottamalla.
Tapaamisten järjestämiset ja tapahtumat
BusinessOulun päivittäistä työtä on esitellä Oulun työllisyys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia. Pieniä tapaamisia järjestetään
jatkuvasti ja lisäksi järjestetään isoja rekrytoimis- ja
yritystapahtumia. Vuosien varrella on toteutettu useita tapahtumia
tuulivoimasektorille ja siinä toimiville yrityksille ja organisaatioille
sekä potentiaalisille työnhakijoille. Myös Oulun Kauppakamari
järjestää Suurhankeinfoja, yritystapaamisia ja vierailuita työmaille,
joissa tuodaan paikallisia yrityksiä ja tuulivoimayhtiöitä yhteen.
BusinessOulu toimii aktiivisesti Oulun Kauppakamarin
teollisuusvaliokunnassa.
Tuulivoimayhdistyksen kanssa on toteutettu useita laajoja
verkostoitumistapahtumia, joissa tuulivoimayhtiöt ovat tutustuneet
paikallisiin osaajiin, palkanneet työntekijöitä ja paikalliset yritykset
sopineet yhteistyöstä tuulivoimayhtiöiden kanssa. Esimerkiksi
helmikuussa 2025 on Tuulivoimayhdistyksellä Tullisalilla iso
tapahtuma, joka kokoaa satoja alan osaajia yhteen. Heti
seuraavalla viikolla pidettävällä BusinessOulun järjestämällä Nordic
Hydrogen Weekillä niin ikään sadat alan ihmiset Oulun ulkopuolelta
tapaavat paikallista yritys- ja innovaatioekosysteemiä.
3. Toimenpide-ehdotukset
Katseet pidemmälle horisonttiin
Oulun tulee parantaa tuulivoiman investointiedellytyksiä entisestään
ja osaltaan varmistaa, että näköpiirissä olevista noin 300
voimalasta riittävä määrä toteutetaan. Mutta ennen kaikkea on
varmistettava, että Oululla on ratkaisijan rooli uusiutuvan sähkön
hyödyntäjänä ja jalostajana. Meidän on otettava pohjoisessa
johtava rooli orastavassa vetytaloudessa.

Tämä merkitsee panostuksia vihreän siirtymän teollisuusalueiden
investointiedellytysten parantamiseen. Käytännössä se tarkoittaa
esimerkiksi:
– Mahdollistamme Oritkarin satama-alueen kehittymisen
merkittäväksi teollisuusalueeksi. Satama-altaiden
täyttökustannus tulisi huomioida mahdollisimman ajoissa
taloussuunnittelussa.
– Pyyryväisen riittävien energia- ja vesiverkostojen varmistamista,
– Pikkaralan mahdollisuuksien selvittämistä.
– Edellä kävijyyttä kaasujen siirrossa sekä kaasuputkihankkeissa.
– Yritysekosysteemien rakentamista.
– Positiivista asennetta vihreän siirtymän hankkeille sekä aktiivista
ja näkyvää toimintaa yritysten suuntaan.
Viestintä ja toimijoiden verkottaminen
BusinessOulu rakentaa kesän 2024 aikana web-portaalin
CleantechOulu, johon kootaan Oulun alueen tuulivoimaosaaminen
”yksiin kansiin” helposti löydettäväksi. Näin luotua yritysverkostoa
tuodaan aktiivisesti muiden tuulivoimatoimijoiden tietoisuuteen
digitaalisissa kanavissa sekä paikallisissa ja kansallisissa
tapahtumissa samoin kuin kansainvälisesti.
BusinessOulu jatkaa myös suurten ja pienempienkin fyysisten
tapaamisten järjestämistä, esimerkiksi syyskuussa 2024
BusinessOulu osallistuu alueen yritysten kanssa kansainvälisille
Wind Energy Hamburg messuille yhteisellä CleantechOulu -ständillä
ja esitteillä. Yritysten yhteistyöllä voisi jatkossa olla mahdollista
tarjota Oulun seudun tuulivoimaosaamista entistä enemmän myös
ulkomaisiin tuulivoimaprojekteihin. Yhteistyön lopputuloksena voisi
jopa löytyä/syntyä paikallinen veturiyritys, joka saisi vedettyä
mukanaan Oulun seudun pienempiä urakoitsijoita myös
naapurimaissa toteutettaviin tuulivoimahankkeisiin. Tapaamisissa
tehdään yhteistyötä vähintään maakuntatasolla, Meri-Lapin kanssa
ja mahdollisuuksien mukaan myös Pohjois-Ruotsin ja PohjoisNorjan kanssa.
Tapahtumia järjestetään osana hankekehitystä jatkuvasti jokaisessa
hankkeessa, mutta kokeilumielessä voitaisiin järjestää sarja
pienimuotoisempia tapahtumia, kuten yritysten virtuaaliset
aamukahvit, jossa esimerkiksi esiteltäisiin säännöllisesti alueella
toimivia tuulivoimayrityksiä kaikille kiinnostuneille. Oulun kaupungin
osalta on oleellista, että eri toimialat toteuttavat yritysmyönteistä ja
ratkaisukeskeistä toimintamallia suhteessa tuulivoima-alan ja puhdasta energiaa käyttäviin yrityksiin.

Investoinneista innovaatioita: Energiamurroksen
yhteistyöverkoston käynnistäminen
Oulun kaupungin tulee ensinnäkin mahdollistaa investoinnit
kaupungin alueelle ja toisaalta yliopistokaupunkina myötävaikuttaa
siihen, että näistä investoinneista syntyy Oulun alueelle
”skaalautuvaa osaamista”. Kaupungin tulee toimia tiiviissä
yhteistyössä maakuntaliiton, ELY:n ja muiden viranomaisten kanssa
uusien tuulivoima-alueiden kaavoituksessa ja luvituksessa alueelle.
BusinessOulu rakentaa yhdessä Oulun yliopiston ja muun Oulun
Innovaatioallianssin kanssa ekosysteemiä, joka on toisaalta
käyttöliittymä paikallisille yrityksille tuulivoimayhtiöihin ja toisaalta
kiihdyttää yritysten kasvua ja luo uusia yrityksiä.
Paikalliset hankkeet synnyttävät Oulun alueelle osaamista, jota
voidaan myöhemmin myydä mahdollisuuksien mukaan myös
muualle Suomeen ja ulkomaille.
Strategisten kehittämishankkeiden käynnistäminen
Tuulivoiman arktisten haasteiden ratkaisemiseen liittyy paljon
liiketoimintamahdollisuuksia. Miten saamme paikallisten palveluiden
lisäksi nostettua merituulivoimahankkeiden teknologian
kotimaisuusastetta? Voitaisiinko Oulusta lähteä rakentamaan
merituulivoiman ympärille uusia ”winwindejä”. Meille voisi syntyä
vielä pohjoinen teknologiajätti tai vähintään merkittäviä
alihankkijaverkostoja.
BusinessOulu ja Oulun kaupunki voisivat myös kannustaa
(=osarahoittaa) paikallisia korkeakouluja, oppilaitoksia ja
tutkimuslaitoksia käynnistämään tuulivoima-alaan liittyviä uuteen
kaupalliseen liiketoimintaan tähtääviä kehittämishankkeita, joilla
pyritään osaltaan edistämään tuulivoimahankkeiden toteutumista
Suomeen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen tuulivoima-alalle.
Oulun kaupunki voisi parhaimmillaan ”kätilöidä” suuria EUhankkeita tai ainakin ohjata maakuntaliittoa käynnistämään tähän
teemaan liittyviä rahoitushakuja ekosysteemihankkeille. Erityisesti
kehityshankkeissa tulisi panostaa nousevien alojen, kuten
merituulivoima, ratkaisuihin.

Tuulivoimayhtiöihin vaikuttaminen ja mahdollisia aloitteita
– Kansainvälisten tuulivoimayhtiöiden korkeimman johdon ja
kaupungin johdon tapaamiset, tavoitteena win-win
kumppanuudet.
– Voisiko kaupunki kannustaa maanomistajia pyrkimään mukaan
omistajiksi hankeyhtiöihin?
– Voisiko kaupunki laatia vastuullisuussuositukset kaupungissa
toimiville tuulivoimayhtiöille esimerkiksi siitä, miten ympäristö ja
paikallisyhteisö tulee ottaa huomioon ja miten esimerkiksi
pitkäaikaistyöttömiä voisi hyödyntää hankkeiden elinkaaren
aikana.

Ehdotuksen kokonaisvaikutus euroissa: Toteutus
BusinessOulun vuosittaisesta toimintabudjetista 30 000 €/vuosi.

Toimivallan peruste: Hallintosääntö, luku 12, valtuutettujen
aloiteoikeus § 114.