Ulkonäköön kohdistuu valtavia paineita. Jokaisen pitäisi näyttää vähintään 10 vuotta ikäistään nuoremmalta, veistokselliselta ihanteelta. Tai no, 8-vuotiaat kai haluaisivat näyttää 10 vuotta vanhemmilta… Harva kuitenkaan haluaa näyttää päivääkään yli 40-vuotiaalta. Ensivaikutelma ratkaisee, ja kun koskaan ei voi tietää, keneen tärkeään henkilöön törmää, pitää jatkuvasti olla valppaana ja parhaimmillaan.
Masentavia ovat tutkimukset, joiden mukaan ihmisen saama kohtelu riippuu dramaattisesti hänen ulkonäöstään. Menepäs posket riippuen tuulipuvussa merkkiliikkeeseen, niin palvelua saat odottaa. Ehkä sinut huomaavaisesti ohjataan ulos takaovesta. Sen sijaan viimeisen päälle stailattua kuluttajaa myyjät kyllä pokkuroivat. Tämä peli pitää vain opetella, jos haluaa tulla kohdelluksi ihmisenä. Ja toisaalta myös asiakas viihtyy paremmin myymälässä, jonka henkilökunta ei ole aivan seinästä revityn oloista ja siivotonta. Huoliteltu ulkoasu kertoo pätevyydestä, itsekurista ja kaikkinaisesta yli-ihmisyydestä.
Mutta työtä se vaatii.
Harvassa ovat luonnonkauniit yksilöt, jotka eivät kaipaa minkäänlaista ehostusta. Meidän muiden on vain suittava ja puunattava ruumistamme, jotta se kelpaisi mihinkään. Itse kunkin kaapista löytyy toinen toistaan mystisempiä kauheudenhoitotuotteita, joiden lupauksiin kuluttaja lankeaa. On toki joitakin välttämättömyyksiä kuten hammastahnat ja kosteusvoiteet. Mutta sitten ne muut! Selluliittikintaat, aurinkopuuterit, korsetit, viiksivahat ja pinsetit. Joissakin ruumiinosissa karvaa on liian vähän ja toisissa sitä ei saisi olla ollenkaan. Hyväksyntää kaipaava ihmisparka kiusaa itseään kuntosalin ja kosmetologin välillä ravaten eikä shoppaillessaan koskaan tiedä, sopiiko juuri tämä sävy silmien tai nenänreikien väriin. Eläimistä ei juurikaan enää myskiä puristella, mutta niillä on näppärä tehdä kaikenlaisia pikku kokeita tieteen nimissä. Ja sademetsiä pannaan lihoiksi, jotta maailmantalous saa ihmeitä tekeviä kasvihappoja ryppyposkille ja eksoottisia tuoksuja pikkuhousunsuoj
iin.
Ja omituiset muotioikut sitten. Jos joku henkilö tai tuotemerkki on saavuttanut esikuvan aseman, ei ole mitään rajaa jäljittelijöiden määrällä, olipa uutuus miten pöljä tahansa. Rumimmat tyylit palaavat neljännesvuosisadan välein, jotta jokainen sukupolvi saa kärsiä osansa esim. olkatoppauksista ja pillifarkuista. Jokin aika sitten oli aivan hip ja pop laitattaa jalkoihin ranskalainen mani- ei kun pedikyyri, jotta varpaankynnet näyttäisivät leikkaamattomilta. Ja jotkut kuulemma jopa lyhennyttävät varpaitaan, jotta ne ovat sandaaleissa sievemmät.
Minulla ei ole mitään kosmeettista kirurgiaa (suomeksi kauneusleikkauksia) vastaan. Pikemminkin suorastaan suosittelisin sitä monille henkilöille! Mutta se se vasta on bisnestä, jossa kaksoisleuan ja vatsamakkaroiden lisäksi imetään asiakkaan pussitkin tyhjiksi. Kela-korvausten piirissä ovat lähinnä korjaavat toimenpiteet mm. onnettomuuksien uhreille, joiden hoidon tarve ei johdu turhamaisuudesta vaan merkittäv
ästä inhimillisestä kärsimyksestä. Näiden potilaiden perässä sitten juoksevat toimittajat haastattelua kerjäten, jotta kansa näkisi ennen ja jälkeen -kuvia ja tuntisi ylemmyyttä omasta kauneudestaan.
Mahtavaa: ystävänpäivänä aloitti toimintansa uusi tv-kanava, joka on suunnattu etupäässä pinnallisille naiskatsojille. Mainoslause oli lyhyt ja ytimekäs: MINÄ! Huomaan alkaneeni seurata kanavaa mielenkiinnolla. Joka päivä esitellään jokin kosmeettinen leikkaus, ja ohjelma päättyy potilaiden onnelliseen hymyyn, kuinka paljon suositumpia ja parempipalkkaisiakin he ovat operaation jälkeen. Sietää ollakin niillä hinnoilla. Mikähän pankki ottaisi ensimmäisenä palvelulistalleen kosmeettiset lainat, joiden takuuna on leikkauksen jälkeen kohonnut elintaso? On sitä nähty hullumpaakin!