Meillä on presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys käynnissä juuri nyt, 31.1. – 6.2.2024. Näissä vaaleissa tyypillisesti kansalaisten äänestysinnokkuus on korkeimmillaan: ehdokkaan valinta on helppoa, presidentti on näkyvä ja kiinnostava niin henkilönä kuin instituutiona, ja omalla äänellä tuntuu olevan vahva vaikutusmahdollisuus. Moni äänestäjä on nyt ensimmäistä kertaa liikkeellä, joten kerron hieman äänestämisen käytännöistä.

Kuinka toimin ennakkoäänestyksessä?

Ennakkoäänestyksen suosio kasvaa koko ajan: nykyään yli puolet äänestäjistä käyttää äänioikeuttaan ennakkoon. Enää aikoihin ei ole tarvinnut perustella, miksei voisi äänestää varsinaisena vaalipäivänä. Äänestyspaikkoja on hyvin tarjolla koko maassa – voit siis äänestää vaikka lomamatkalla muualla päin Suomea. Tyypillisesti ne ovat kirjastoja, kunnantaloja ynnä muita julkisia tiloja ja markettien auloja. Ulkomailla asuvillekin on aika hyvin äänestyspaikkoja ja nykyään jopa kirjeäänestys.

Ennakkoäänestyspaikka Kortepohjan Rentukka-talossa.

Sinulla on lupa äänestää presidenttiä, jos olet Suomen kansalainen ja täytät 18 v viimeistään vaalipäivänä. Äänestämiseen tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Ajokortti, passi ja kuvallinen henkilökortti käyvät kaikki, kunhan ne ovat vielä voimassa. Jos mitään näistä ei löydy, poliisilta saa tätä tilannetta varten väliaikaisen henkilökortin maksutta (valokuva kuitenkin täytyy teettää). Ilmoitus äänioikeudesta -kirjettä et tarvitse mukaasi.

Kun saavut ennakkoäänestyspaikkaan, saat heti äänestyslipun käteesi ja voit mennä kirjoittamaan ehdokkaan numeron äänestyskoppiin. Kopin sisällä on luettelo ehdokkaista, eli numeroa ei tarvitse muistaa ulkoa. Siellä on myös kynä valmiina. Jos sattuisit kirjoittamaan väärän numeron ja haluat sen korjata, ÄLÄ suttaa lippua vaan pyydä uusi! Virheellinen lippu tulee repiä virkailijan nähden.

Kun tulet kopista, siirryt seuraavaksi vaalivirkailijan pöydän ääreen. Pidä äänestyslippu koko ajan suljettuna, sitä ei kuulu paljastaa kellekään. Nyt on aika esittää henkilöllisyystodistus. Jos käytät kasvomaskia, vilautat samalla hieman naamaasi. Virkailija lyö virallisen, pyöreän leijonaleiman lippuusi. Sitten saat ruskean kirjekuoren, johon itse laitat äänestyslipun ja liimaat kuoren kiinni. Sinua pyydetään allekirjoittamaan lähetekirje, jossa ilmoitat äänestäneesi ennakkoon. Tämä paperi sekä ruskea kuori laitetaan isompaan kuoreen, jonka virkailijat toimittavat kotikuntasi keskusvaalilautakunnalle. Aikaa kuluu kaikkiaan muutama minuutti.

Ennakkoäänestyksen erityistapaus on laitos- ja kotiäänestys. Erityiset vaalitoimikunnat kiertävät laitoksissa, joiden asukkaiden olisi vaikea tai mahdoton päästä omin toimin liikkumaan vaalipaikalle. Myös kotiinsa voi samasta syystä saada vaalitoimitsijan auttamaan äänestyksessä. Kenenkään äänioikeus ei siten jää käyttämättä terveydentilan vuoksi.

Kuinka äänestän vaalipäivänä?

Olen ollut varsinaisen vaalipäivän vaalivirkailijana lukuisissa vaaleissa jo syksystä 2008 alkaen. Tutuksi ovat tulleet niin Tammirinteen, Kukkumäen, Vesangan kuin Kortepohjan vaalilautakunnat. Vaalipäivänä äänestäminen on monien mielestä juhlavampaa kuin arkinen ennakkoäänestäminen shoppailun tai työmatkan yhteydessä.  Monella äänestyspaikalla onkin tunnelmaa nostamassa esimerkiksi koululaisten järjestämä kahvio leivonnaisineen. Saatat nähdä myös Pieni ele -lipaskeräyksen vammais- ja terveystyön hyväksi.

Tyypillinen äänestyskoppi.

Vuoden 2024 presidentinvaalin toisen kierroksen varsinainen vaalipäivä on 11.2. Vaalipäivän äänestys on hieman yksinkertaisempi prosessi kuin ennakkoäänestys. Ei tarvita mitään kirjekuoria eikä liimapuikkoja. Aukioloaikaakin on reilusti, kaikissa äänestyspaikoissa klo 9 – 20. Jonotustilanne vaihtelee paikan ja jopa sään mukaan, mutta esimerkiksi aamupäivä on usein hiljainen, kun ihmiset laittavat lounasta ennen kuin lähtevät päiväkävelylle ja uurnille.

HUOM. Vaalipäivänä voit äänestää vain omalla alueellasi. Äänestyspaikkasi on kerrottu Ilmoitus äänioikeudesta -kirjeessä tai vastaavassa Suomi.fi-viestissä. Paikka riippuu siitä, mikä oli vakituinen asuinpaikkasi 51 päivää ennen vaalipäivää.

Äänestys alkaa henkilöllisyyden tarkastamisella. Tässä kelpaa jälleen melkein mikä tahansa kuvallinen todistus. Sen jälkeen saat äänestyslipun käteesi ja menet äänestyskoppiin kirjoittamaan suosikkisi numeron. Sitten siirryt vaaliuurnan eli ison lukitun puulaatikon luo. Virkailija painaa virallisen leiman äänestyslippuusi, ja saat itse pudottaa lipun uurnaan. Kansalaisvelvollisuutesi on nyt täytetty, ja voit jännittää iltaan asti äänestyksen tulosta!

Mikä voisi mennä pieleen?

Aika usein olen törmännyt tilanteeseen, että äänestäjä on vaalipäivänä väärässä paikassa. Ongelma on pieni, jos hän on vain eri kaupunginosassa kuin pitäisi. Tällöin ohjeistamme tarvittaessa kartan kanssa äänestäjän omalle alueelleen. Joskus käy kuitenkin niin, että henkilö on hiljattain muuttanut toiselta paikkakunnalta ja äänestyspaikka on osoitettu sinne vanhaan osoitteeseen. Vaalivirkailijat auttavat selvittämään äänestyspaikan, ja sitten on vain mietittävä, vieläkö sinne ehtisi matkustaa.

Entä jos henkilöllisyystodistusta ei tullutkaan mukaan? Vaalivirkailijat voivat hyväksyä äänestäjän henkilöllisyyden todistajaksi myös mukana olevan perheenjäsenen, jolla itsellään on asiakirjat kunnossa. Tapahtuma merkitään vaalilautakunnan pöytäkirjaan. Joskus taas vaalilautakunta voi tuntea paikallisen henkilön niin hyvin, että hänet todetaan tunnistetuksi ilman henkilöllisyystodistusta. Tämä menettely on kyllä äärimmäisen harvinaista, enkä ole omin silmin moista todistanut.

Joskus joku veijari on yrittänyt äänestää kahdesti, sekä ennakkoon että vaalipäivänä. Tästä narahtaa heti henkkareita esittäessään, koska vaalipäivän virkailijoilla on tieto ennakkoon äänestäneistä eikä heitä päästetä santsikierrokselle. Kahdesti äänestäminen ja sen yrittäminenkin on rikos.

Miksen voi äänestää netissä tai puhelimella?

Euroviisuissa, muissa laulukilpailuissa ja kaikenlaisissa hupiohjelmissa voidaan äänestää mobiilisti ja netissä. Myös jotkin organisaatiot kuten osuuskaupat mahdollistavat kirje- ja mobiiliäänestyksen. Virallisten vaalien järjestämiseen nämä eivät kuitenkaan sovellu monestakaan syystä, vaikka asiasta on pitkään keskusteltukin.

Ensinnäkin paperiset äänestysliput ovat fyysisiä esineitä, joiden massiivinen väärentäminen olisi järjestelmässämme jokseenkin mahdotonta. Vaalivirkailijat kootaan eri puolueista ja he tavallaan valvovat toisiaan koko prosessin ajan. Mistään ei siten voi ilmestyä tuhansia yksittäisen puolueen tai ehdokkaan väärennettyjä ääniä, kuten joissakin maissa kuuluu tapahtuvan. Paperiset liput lasketaan moneen kertaan ja arkistoidaan, joten jälkikäteenkin niitä voidaan tarkastaa. Sähköisillä äänillä ei päästä samaan luotettavuuteen.

Toinen syy on vaalisalaisuuden varmistaminen. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä kirjoitat vaalilippuun kopin suojissa. Jos sen sijaan äänestäjä näpyttelisi valinnan puhelimella tai lähettäisi sen kirjeessä, hän voisi olla painostuksen tai lahjonnan kohteena.

Kolmas syy on lähinnä tekninen. Jos sähkönjakeluhäiriön, aurinkomyrskyn tai sabotaasin takia äänestysjärjestelmä kaatuisi, menetettäisiin kaikki annetut äänet ja vaalit pitäisi järjestää uudestaan. Vaalipaikoilla on sähköisen kävijäseurannan lisäksi edelleen varajärjestelmänä paperiset nimilistat, joihin äänestäjien käynnit kirjataan. Siten äänestystä voidaan vaalipäivänä jatkaa vaikka kynttilänvalossa suuremmitta ongelmitta.

Miten äänet lasketaan?

Ennakkoääniä laskee koko vaalipäivän ajan vaalipiirilautakunta, joka ei saa tiedottaa tuloksia ulkopuolelle ennen iltakahdeksaa. Siellä siis avataan niitä pieniä ruskeita kirjekuoria, joihin äänestäjät ovat lippunsa itse sinetöineet ennakkoäänestyspaikalla. Pienen kuoren ympärillä ollut isompi kuori ja äänestäjän tiedot on aiemmin kuntien keskusvaalilautakunnissa erotettu pienestä kuoresta, jotta vaalisalaisuus säilyy.

Vaalipäivän ääniä aletaan laskea heti klo 20 äänestyksen päätyttyä kullakin äänestyspaikalla. Vaalihuoneisto lukitaan, kun viimeiset äänestäjät lähtevät. Uurnan lukko avataan, liput kaadetaan pöydälle ja koko vaalilautakunta osallistuu lajitteluun ja laskentaan. Suurimmalla osalla äänestyspaikoista käytetään jo sähköistä vaaliluetteloa, jolla ensin ilmoitetaan alueen äänestysprosentti ja illan mittaan myös tulokset.

Ennakkoäänten tulos paljastetaan heti klo 20 uutiskanavilla, ja illan mittaan alkaa tulla tuloksia kaikilta äänestysalueilta. Presidentinvaaleissa ääntenlasku on nopeaa, kun ehdokkaita on vain kourallinen. Kuntavaaleissa puolestaan on tyypillisesti satoja ehdokkaita per kunta, joten viimeiset tulokset voivat valmistua vasta puolenyön jälkeen.

Mutta… ketä minun kannattaa äänestää?

Vaaleja edeltävät viikot ovat kansalaisen kulta-aikaa: ehdokkaat ja puolueet suorastaan hemmottelevat äänestäjiä kahvilla, pullalla ja makkaralla; heijastimilla, pinsseillä ja tulitikkuaskeilla. Moni äänestää tutuimmalta tuntuvaa ehdokasta tai ehkä samaa, jota perhe ja kaveripiirikin tuntuu kannattavan. Kriittisempi tyyppi voi puolestaan kilpailuttaa ehdokkaita ihan kunnolla: käymällä tapaamassa ja jututtamassa heitä, kyttäämällä väittelyohjelmia tai näppäilemällä vaalikonetta. Suurimpia vaalikoneita näissä vaaleissa ovat Ylen vaalikone, Helsingin Sanomien vaalikone, MTV:n vaalikone ja Keski-Suomessa sanomalehti Keskisuomalaisen vaalikone. Muitakin kyllä on.

Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus pitää äänestyspäätöksensä salaisuutena! Julkinen tieto on vain se, kävikö henkilö äänestämässä vai ei. Kannustan miettimään valintaa perusteellisesti ja kaukonäköisesti. Jos et välitä käyttää äänioikeuttasi, on turha myöskään nillittää seuraavien vuosien ajan vaalin tuloksesta…

Presidentinvaalit ovat muuten siitäkin kivat, että jos kukaan ei saa yli 50 % äänistä ensimmäisellä kierroksella, koko tämä rumba käydään uudelleen! Toisen kierroksen ennakkoäänestys on 31.1. – 6.2. ja varsinainen vaalipäivä 11.2.2024. Jännitystä siis riittää koko talveksi. Äänestä ja vaikuta sinäkin!

Lisätietoa: www.vaalit.fi