Kuohun Nuorisoseura täytti tänä vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi Kuohun 
harrastajateatteri toteutti näytelmän Alma ja piimäkauha. Se kuvaa nuorisoseuran perustamisvaiheita 1920-luvulla.
Talkoilla rakennettu ja sittemmin remontoitu kylätalo puolestaan on juuri täyttänyt 95 vuotta. Näytelmä todella veti yleisöä pimeänä sunnuntai-iltana: sali oli aivan täynnä! Istuimme kuin sillit suolassa, ja niinpä sainkin matkamuistoksi flunssan.
Vaikka olen syntyperäinen kuohulainen, kylän historialliset vaiheet ovat jääneet aika tuntemattomiksi. Nyt sain seurata muinaisten hahmojen heräävän eloon silmieni edessä. Talokin aivan kuin ryhdistäytyi päästessään taas alkuperäiseen käyttöönsä kansanvalistuksellisten iltamien hengessä. Pienieleinen lavastus toimi hyvin, ja puvustuskin oli viehättävää. Harrastajamaisuus näyttäytyi esiintyjien ymmärrettävänä tottumattomuutena, jota kuiskaaja ahkerasti helpotti.
Kuohun kylätalon näyttämö
Tuolloin vietettyyn halloweenaikaan oli hauska huomata näytelmästä myös kevyitä kauhuelementtejä kuten Akanhaudanmutkan perhesurman tarina. (Isävainaa puhui mielestäni Akanhauvankurvista.) Kummituksiakin saattoi talossa vilahtaa…
Syyskiertueeni rantautui seuraavaksi Huoneteatteriin, jossa Keski-Suomen Vihreiden Naisten seurueemme kävi katsomassa ukrainalaista Leipäaselepo-esitystä. Sen ymmärtämisessä auttaa hitunen Itä-Euroopan lähihistorian tuntemusta mutta ei ole välttämättömyys. Roolisuoritukset olivat hieman epätasaisia, mutta poikkitaiteellisuus oli vaikuttavaa. Painostava tunnelmakin välittyi katsojalle hyvin. Oheistuotteiden (käsityöt ja leivonnaiset) myynti muuten menee ukrainalaisten hyväksi.
Näistä synkistä tunnelmista palasin virkistymään tutun Jyväskylän kaupunginteatterin helmaan. Illallinen yhdelle -näytelmä pienellä näyttämöllä on melkein identtinen vanhan saksalaisen tv-version kanssa, mutta live-esitys tuo siihen ihan uutta potkua. Hurmaavasti kotkottava neiti Sophie juhli 90-vuotispäiväänsä hovimestari Jamesin palvellessa uskollisesti. Karppisen ja Latun hulvaton kaksikko kerää täydet pisteet. Tämä tuotanto sopii pikkujoulukauteen moitteetta!
Ja kerran vielä: toissa lauantaina kävin katsomassa kaupunginteatterin toisen huvinäytelmän, Älä pukeudu päivälliselle. Se on hauska, ranskalainen ja farssi. Tavanomaisen kolmiodraaman sijaan yleisöä naurattaa paljon monikulmaisempi juonikuvio. Jos kerron yhtään enempää, pilaan elämyksen!
PS Jyväskylän kaupunginteatteri lähtee remontin tieltä väistötiloihin Paviljonkiin seuraavalla esityskaudella. Saapa nähdä, miten järjestelyt siellä onnistuvat. Tilapäiset näyttämöt kyhätään D-halliin. Myös sinfoniaorkesteri joutuu sinnittelemään Wilhelm-salissa, joka saa uuden nimen Encore. Vähän epäilen pienellä pintaremontilla kohennettavaa akustiikkaa…