– ainakin juuri nyt tuntuu siltä. Vaalilehtemme jakelu on meneillään, ja se jos mikä on tehokasta etureisiharjoittelua. Ehdottomasti kannatan korjausavustuksia vanhoihin, hissittömiin kerrostaloihin!

Keskiviikkona meillä piti olla Laukaan, Jyväskylän ja maalaiskunnan vihreiden yhteisponnistuksena tärkeä yleisötilaisuus Laukaassa. Ja olihan se. Mutta valmisteluihin kohdistui niin kohtuuton määrä vastuksia, että synkimpään epätoivoon vajoaminen oli lähellä… Ensinnäkin suuresti odotettu puhujamme, kansanedustaja Heli Järvinen ei päässyt paikalle lentokoneen teknisen vian vuoksi. Onneksi vika havaittiin ennen nousua! Saimme tiedon pääpuhujan peruuntumisesta vain muutamaa tuntia ennen h-hetkeä, joten tilaisuuden siirtäminen oli mahdotonta. Hetken tuskailun jälkeen Laukaan vihreiden pj Terhi Ek kokosi rivimme ja improvisoi vihreiden ikääntymispoliittista ohjelmaa koskevalle alustukselle korvaavan tuotteen: Elina Sillanpää esittelisi tutkimustietojaan vanhusten erilaisista kuntoilumuodoista. Seuraava vastus odotti tapahtumapaikalla: emme päässeetkään kunnantalon keittiön puolelle valmistelemaan kahvitarjoilua. Talkoovoimin ja lainavehkein saimme kuitenkin pullakahvit kasaan. Myös tilaisuuteen toivottu lauluesitys peruuntui sairauden vuoksi, mutta tilalle saatiin hälytettyä paikallinen Teuvo Käkelä. Kaiken tämän jälkeen tilaisuus pääsi alkamaan. Valtuustosaliin saapui sopivasti yleisöä niin, että syntyi korkeatasoista keskustelua vanhusten ja vammaisten palvelutarpeista ja tulevaisuudennäkymistä. Eikä pulla loppunut kesken.

Eilen olimme näytillä Palokan Euromarketin edessä. (Menin sinne taas pyörällä, minkä vuoksi koko päivän satoi tihkua. Anteeksi.) Jakelimme tietysti Vihreää lankaa ja uutuutena kasvisruokareseptejä. Minä keskityin ilmapallojen puhalteluun ja omenakorin kanniskeluun sisäänkäynnin edustalla. Demarien kojulta loppui hernekeitto ja hanurinsoitto melko pian, mutta meillä niitä omenia vain riitti ja riitti! Kampanjakeikka oli kaikkien mielestä varsin onnistunut, ja seuraavaksi iskemme Vaajakosken sydämeen tiistai-iltapäivänä.

En olekaan ehtinyt vielä kertoa, että edellisviikon perjantaina valmistimme pinssejä! Eli jokainen ehdokas saa painaa itselleen hienot lätkät, joissa on oma nimi ja numero vihreällä pohjalla. Koje oli varsin helppokäyttöinen – vain joka kymmenes pinssi tuli pintavikaisena ulos 😉 Harmi vain, että niiden käyttöikä rajoittuu näihin muutamaan viikkoon.

Ja niistä vaalimainoksista vielä. Ne eivät pysyneetkään liisterin avulla filmivanerilla, josta uudet pohjat on sahattu. Näin ollen julisteita putoilee tauluista sitä vauhtia, etteivät vandaalitkaan ehdi niin nopeasti niitä turmella. No, uusia niitataan tilalle ja eivätköhän ne sitten kestä. Mutta on jännä nähdä, millaiset viikset kunkin kuvaan ilmestyy! Julisteita on kymmenissä paikoissa ympäri tulevan suurkunnan aluetta, eikä niiltä voi välttyä. On kieltämättä hieman hämmentävää, kun oma naamataulu mulkoilee julisteesta iltalenkin varrella.

Vaalilippuseni eli ”Ilmoitus äänioikeudesta” on vihdoin saapunut. Rynnistän ennakkoäänestämään ehkä jo keskiviikkona. Nyt onkin vaikea valita äänestyspaikka, sillä tarjolla on postien ja kirjastojen lisäksi myös automarketteja! Toivottavasti äänestyskoppien lisääminen nostaa myös äänestysprosenttia, jonka pelätään jatkavan putoamistaan.