Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat
Uusi valtuustokausi on startattu rytinällä ja olemme edelleen jatkuvassa poikkeustilanteessa. Tänäänkin olemme täällä etäyhteyksien päässä valtuustosalin sijaan. Pandemian keskellä, nyt jos koskaan pitää tehdä päätöksiä joilla on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. On kyettävä tekemään kestävää talouspolitiikkaa. Talouden tasapainottaminen ei voi tarkoittaa pelkkiä leikkauksia vaan samaan aikaan kaupungin tulopohjaa on vahvistettava ja laitettava rahaa sellaisiin ennalta ehkäiseviin palveluihin jotka säästävät itsensä takaisin. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa meille miljoonan ja toisaalta yhden euron panostus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa. Tästä Vantaalla löytyy hyviäkin esimerkkejä: Vihreiden aloitteesta aloitettu varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattoritoiminta on saanut tunnustusta kuntatyö 2030-gaalassa ja me vihreät toivomme, että tämä toiminta tullaan jatkossa vakiinnuttamaan ja koskemaan koko Vantaan varhaiskasvatusta.
Ryhmien väliset neuvottelut käytiin hyvässä hengessä pitkistä päivistä huolimatta. Iloitsen siitä, että vaikka emme aina ole keinoista samaa mieltä niin määränpää kuin kuitenkin sama – olemme yhteisellä matkalla kohti parempaa, kestävää Vantaata. Keskellä budjettineuvotteluita ryhmät ovat uurastaneet ahkerasti ensi vuoden alussa hyväksyttävän Vantaan uuden nelivuotisstrategian parissa. Ohjelman jossa linjaamme periaatteet ja arvot toimintamme taustalla. Poikkeuksellista on myös se, että olemme keskellä kuuminta vaalikampanjointia. Edessä on aivan uudet vaalit ja tilanne, jossa olemme tehneet osaltamme viimeisen budjetin joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa. On kuitenkin tärkeää, että ratkaisemme akuutteja ongelmia jo ensi vuoden aikana emmekä jää odottamaan vastuun siirtymistä hyvinvointialueelle. Esimerkiksi vanhustenhoidon epäkohtia on korjattava jo nyt. Jokaisen on saatava ihmisarvoinen elämä iästä ja kunnosta riippumatta. Budjetissa onkin varattu lisää rahaa kotihoidon työntekijöiden saatavuuteen. Koronapandemia on aiheuttanut paljon kustannuksia ja myös hoitovelkaa. Vantaalla tähän on reagoitu laatimalla korjausohjelma. Korjaustoimien vaikuttavuutta on kuitenkin seurattava ja toimenpiteitä on mukautettava ja vahvistettava tarpeen mukaan.
Ensi vuoden budjetissa on paljon ilon aiheita. Vihreä valtuustoryhmä on koko viime valtuustokauden joka vuosi ehdottanut lisäresurssia nuorten mielenterveyspalveuihin. Valitettavaa on ollut, etteivät muut puolueet ole heränneet nuorten hätään ennen koronan aiheuttamaa tilanteen kriisiytymistä. Tänään tehtävästä päätöksestä voi kuitenkin olla pelkästään tyytyväinen: Länsi-Vantaalle perustetaan kokonaan uusi nuortenkeskus Nuppi, yksikkö joka käynnistyessään mahdollistaa ensikäynnin jo muutaman päivän sisään yhteydenotosta. Kannamme huolta myös muista lasten-, nuorten- ja perheiden palveluista. Pahoin ruuhkautuneeseen perheneuvolatyöhön tulee valtuustoryhmien yhteisellä päätöksellä hieman lisää rahaa korjaamaan pahimpia epäkohtia. Vihreä ryhmä painottaa myös sitä, että neuropsykiatrisesti oireilevien lasten- ja nuorten hoitopolut on saatava kuntoon ja vammaisten lasten yksilöllisen hoidon on toteuduttava. Vantaa haluaa olla lapsiystävällinen kunta. Tämä vaatii kauniiden sanojen lisäksi tiukkoja tavoitteita ja aitoja tekoja.
Suomalainen koulujärjestelmä on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Surullista tilanteessa on kuitenkin se, ettei järjestelmä enää riitä tasaamaan tilannetta jos lähtökohdat oppimiselle ovat heikot. Jatkossa mittaamme oppimista säännöllisesti lukutaitomittareilla. Oppilashuolto siirtyy vuonna 2023 uudelle hyvinvointialueelle. Oppilashuolto tekee työtä siellä missä lapset arjessa liikkuvat ja ovat ensimmäinen auttava taho silloin, kun tukea tarvitaan. Laki mitoituksesta muuttuu ja Vantaalla otettiin jo varaslähtö parantamalla mitoitusta eli sitä, kuinka monta oppilasta on kuraattoria kohden. Oppimisympäristöjen turvallisuutta ja terveyttä mitataan korjausten jälkeen oirekyselyillä. Koulukiusaaminen ja väkivalta ovat osa vantaalaistenkin koulujen todellisuutta. Siltä ei pidä sulkea silmiä. Haluamme, että uusi koulukiusaamisen ehkäisyn toimintaohjelma jalkautetaan jokaisen koulun arkeen. Toivomme kiusaamisen ehkäisyyn myös selkeää lisäresursointia esimerkiksi K-0 koordinaattorin työpanoksen verran.
Lähimetsikön kettu, pihapiirin siili ja puussa visertävä talitiainen ovat eläinsuojelulain mukaisesti meidän vastuullamme. Helsingin eläinpelastuspalvelun lopettaessa toimintansa huhtikuussa on väistämättä selvitettävä miten luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävät ja niihin liittyvä neuvonta järjestetään. Emmehän me voi jättää yhtäkään luontokappaletta pulaan.
Iloitsen siitä, että tämä valtuusto jakaa huolemme kaupungin työntekijöistä. Heidän jaksamisestaan kuin saatavuudestakin. Jatkossa mittaamme kaupunkitasoisesti mielenterveysperusteisia poissaoloja ja lähtövaihtuvuutta. Kriittisten toimintojen osalta mitataan myös vakanssien täyttöastetta sekä täyttöastetta kelpoisilla työntekijöillä. Ensi vuonna tehdään toimintaohjelma työntekijöiden saatavuudesta ja pysyvyydestä sekä korjataan työyhteisöjen ja rakenteiden epäkohtia. Haluamme laajentaa reaktiivista tiedolla johtamista laajentamalla jo sosiaali- ja terveystoimessa olevaa kuukausittaista fiiliskyselyä myös muille toimialoille. Päätöksentekijöinä haluamme välittää kaupungin työntekijöille viestin – olette tärkeitä ja teillä on väliä!
Kaupunkikulttuurin toimialalle budjettineuvottelut toivat kovien leikkausehdotusten jälkeen helpotusta kun rankkoja säästötavoitteita saatiin kohtuullistettua. Tilojen maksuperusteuudistuksesta päästiin vihdoin sopuun ja liikuntatoimen avustusten leikkaus peruttiin. Tikkurilan teatterin ja sirkuskoulun tulevaisuus turvattiin avustusten muodossa. Kaupunkikulttuurin toimialan liian suuret säästövelvoitteet on jatkossa saatava pienemmiksi. Tällä hetkellä kaupunkikulttuurin suhteellinen säästötavoite on 1,37% koko toimialan budjetista kun vastaava luku esimerkiksi kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on 0,3%. On tärkeää, että kaupunkikulttuurin toimiala nähdään hyvinvointinäkökulmasta. Kulttuuri, liikunta, nuorisotyö ja kirjastot ovat juuri niitä toimintoja joilla ylläpidetään hyvinvointia!
Emme ole tyytyväisiä neuvottelutulokseen luonnon monimuotoisuustyön näkökulmasta. Vantaa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen mutta esimerkiksi monimuotoisuuteen oleellisesti kuuluvan eliölajien kirjon tunteminen ja kartoittaminen on vielä liian heikolla tasolla eikä tilanteen parantamiseen ole varattu riittäviä resursseja. Puuttuvat luontokartoitukset voivat hidastaa kaavoitusprosessia tai aiheuttaa siinä kalliita virheitä, siksi tämä asia on kaupunkikehityksen ja siitä saatavien tulojen kannalta tärkeä. Tulemme esittämään tältä osin lisäresurssia budjettiin. Jatkossa haluamme tietää, mitä kuuluu lahokaviosammaleelle, verkkoperhoselle ja viitasammakolle jotta osaamme turvata niiden elinympäristöt. Sen lisäksi, että nämä lajit ovat itsessään arvokkaita, ne indikattoorilajeina kertovat vantaalaisen luonnon hyvinvoinnista. Ensi vuoden budjetissa on myös edistysaskeleita. Vantaa selvittää ilmastobudjetoinnin käyttöönottoa ja ottaa käyttöön rakentamisen hiililaskurin sekä pilotoi nurmikoiden muuttamista ötökkäystävällisiksi niityiksi.
Varhaiskasvatuksen tilanne on edelleen hyvin huolestuttava. Päiväkoteihin ei saada pätevää henkilökuntaa, vaikeimmissa tilanteissa ei lainkaan. Vantaalla on useita päiväkoteja joissa koko päiväkodissa ei ole yhtään pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Työntekijät kuormittuvat ja varhaiskasvatuksen laatu heikkenee. Rakenteellisten ongelmien lisäksi on keinoja joiden toteuttamiseksi ei tarvita taikasauvaa: käytetään henkilökohtaisia palkkioita lisääntyneestä työmäärästä, turvataan työrauha, mahdollistetaan etätyö ja hankitaan toimivat työvälineet.
Neuvottelutuloksen suurimpana epäkohtana haluan loppuun vielä mainita Vantaa-lisän lakkauttamisen. Uusi perhevapaauudistus koskee vasta 4.9.2022 ja sen jälkeen syntyneitä lapsia ja perheitä. Näin ollen osa vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 vauvaperheet ovat väliinputoajaryhmä jotka eivät hyödy perhevapaauudistuksesta eivätkä saa Vantaa-lisää. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen mutta on eri asia tietoisesti tehdä päätöksiä jotka huonontavat tilannetta ja luovat väliinputoajia.
On täysin kohtuutonta tehdä tällainen päätös, etenkään kun laskennallinen säästö on tehty huomioimatta päätöksen vaikutuksia. Todellinen kustannusvaikutus jää vain arvailujen varaan. Koronan kurittamien pikkulapsiperheiden toimeentuloa leikataan 160€ kuukaudessa. Samaan aikaan päiväkodit ovat tupaten täynnä ja vanhemmat vievät lapsiaan hoitoon pitkien matkojen taakse. Hoidon laatu on heikentynyt työntekijöiden saatavuudesta ja pysyvyydestä johtuen eikä päiväkodeissa voida nykyresurssein turvata varhaista vuorovaikutusta ja ihmissuhteiden pysyvyyttä. Ryhmämme ei hyväksy Vantaa-lisän poistamista ja tulemme tekemään asiasta muutosesityksen.
Kiitos.
Eve Rämö
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja