HYVÄÄ JA KAUNISTA
Kaiken päätöksenteon tulisi edistää hyvän ja kauniin toteutumista, ihmillisyyden puolustamista, luovuutta ja uusia ratkaisuja.
Yhteiskuntamme kehitystä ohjaavat usein kovat arvot, raha ja pienet resurssit. Kaiken kiireen ja riittämättömyyden keskellä tulisi jokaisen pysähtyä miettimään omia arvojaan. Mikä on minulle luovuttamatonta, tärkeää ja mistä voin luopua. Mitkä arvot ohjaavat omia päätöksiäni?
Olen pohtinut paljon omaa arvomaailmaani, sitä, mistä lähtökodista teen päätöksiäni ja mitä arvoja toteutan omassa elämässäni? Ulottuvatko omat arvoni jokapäiväiseen arkeeni? Mielestäni politiikan tulisi olla ensisijaisesti eettisesti kestävää, puolustaa luontoa ja ihmisarvon toteutumista. Jokaista ihmistä kohdattaessa tulisi lähtökohdan olla tasa-arvoinen, ihminen ihmiselle. Valitettavan usein olemme ennakkoon määritelleet ja lokeroineet lähimmäisemme. On keskituloisia, mersukuskeja, syrjäytyneitä, kotiäitejä ja narkkareita. Kaikki etukäteen tekemämme määritelmät muuttavat kohtaamista; odotamme ja tulkitsemme toisen luomiemme lasien läpi. Itse yritän aktiivisesti kohdata jokaisen tasa-arvoisesti.
Helposti linnoittaudumme omaan elämäämme, omiin mielipiteisiimme ja pidämme omia arvojamme muiden yläpuolella. Pahoinvointi ja paljon julkisuudessa puhuttu syrjäytyminen ovat termejä ja asioita papereilla ja niistä on helppo kertoa mielipiteitään. Todellisuudessa, kun kohtaamme ongelman niin on helpompi kävellä ohi, kääntää pää pois ja olla puuttumatta. Arjestamme puuttuu kohtaamisen rohkeus, on ok kysyä onko kaikki hyvin. On helpompi kääntyä pois kuin tiedostaa kanssaihmisten pahoinvointi. Yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitsemme kohtaamista ja aitoa välittämistä. On uskallettava puolustaa heikompiaan ja puhua rohkeasti vaikeistakin asioista ja nostaa niitä yleiseen keskusteluun. Vaikeneminen on hiljaista hyväksyntää.
Huolehdimme enemmän siitä, että joku saa liikaa, kuin siitä, että joku aidosti apua tarvitseva ei saa sitä lainkaan. Kurjuudessa vellomisen ja epäonnistumisien korostamisen sijaan meidän tulisi korostaa onnistumisia ja kierrättää hyvää. Antaa omastaan niille, joilla ei ole mitään.
Katso maailmaa toisen ihmisen silmin ja tule puolitiehen vastaan!
tällä kertaa syvällisin miettein,
-eve-