Lähiöt
Laadukasta asumista ja hyvät lähipalvelut
Ei ole olemassa yhtä hyvää tapaa asua, mutta on olemassa hyviä ja huonoja tapoja vastata ihmisten asumistarpeisiin. Alueelliseen eriarvoistumiseen on puututtava kaavoituksella: kunnan eri osissa on oltava monipuolisesti erilaisia asumismuotoja, työpaikkoja ja palveluita.
Asuinalueet eivät saa jakautua köyhiin lähiöihin ja varakkaiden asuinalueisiin. Lähiöitä ja niiden ihmisiä täytyy arvostaa ja alueiden politiikassa täytyy toteutua yhdenvertaisuus eri alueilla asuvien välillä. Hyvinvoinnissa on alueellista epätasa-arvoa: pahoinvointi, köyhyys ja syrjäytyminen keskittyvät. Näille alueille on osattava viedä uusia, kokeilevia toiminta- ja työmuotoja. Tarvitaan palveluita, joissa kohtaamisen kynnys on matala ja kaikki palvelut tulee saada samalta luukulta. Samasta palvelupisteestä voisi ilman ajanvarausta saada ohjausta niin sosiaalisiin tarpeisiin, toimeentulotukeen kuin terveyspalveluihinkin. Ihmisten pallottelu luukulta toiselle pitää loppua.
Ongelmilla on taipumusta kasautua, jolloin kehittyy moniongelmaisia asukasryhmiä. Moniongelmaisuuteen parannus löytyy laaja-alaisesta moniammatillisesta yhteistyöstä. Ihmistä ei korjata osissa. Syrjäytymisen tehokkaalla ehkäisemisellä voidaan päästä pitkällä aikavälillä merkittäviin kustannussäästöihin – puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista.
Kaupungin tulee kaavoittaa monipuolisesti asuntoja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Vuokra-asuntoja on oltava riittävästi, sillä jonot ovat nykyisin liian pitkiä. Kaavoituksessa ja lähiöiden politiikassa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että liikenneyhteydet ovat hyvät ja palvelut löytyvät läheltä. Kunnallisissa lähipalveluissa on säilytettävä hyvä taso riippumatta siitä, ketkä palveluita käyttävät. Köyhyys ei saa näkyä hoidon laadussa.
Lähtökohtaisesti ihmisillä on hyvä olla lähiöissä. Lähiöissä on koti, ystävät, tuttavat ja tutut kadut. Lähiöistä puhuttaessa ei pitäisi leimata niitä negatiivisesti, vaan nähdä niiden mahdollisuudet.
Tasa-arvo
Koska jokainen on arvokas
Suomalainen tasa-arvo ei ole vielä valmis. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu. Viimeisimpänä niistä iloitsen tasa-arvoisen avioliittolain etenemisestä. Suomessa on kuitenkin vielä sukupuolittuneita ja epätasa-arvoistavia rakenteita, joita pitää purkaa. Vihreä feminismi on kaikkien sukupuolten tasa-arvon lisäämistä ja sen toteutuminen vaatii järjestelmällistä tasa-arvokasvatusta.
Lainsäädännössä on tunnistettava ja otettava yhdenvertaisesti huomioon eri perhemuodot. Isyyslakia on muutettava niin, että oikeus isyyteen toteutuu. Byrokratian on joustettava todellisen elämän mukaiseksi: esimerkiksi erotilanteissa lapsella on oltava tarvittaessa mahdollisuus kahteen viralliseen osoitteeseen.
Perhevapaisiin liittyviä oikeuksia ei saa sitoa sukupuoleen tai perhemuotoon.
Vanhempainvapaa tulee jakaa 6 + 6 + 6 -mallin mukaisesti. Tukipolitiikan tulee olla sellaista, että se kannustaa hoivavastuun jakamiseen perheissä. Tämä parantaisi naisten työmarkkina-aseman lisäksi isien asemaa tasa-arvoisina vanhempina. Kotihoidontukea tulee kehittää siten, että sen käyttö jakaantuu tasaisemmin kaikkien vanhempien välillä. Vihreässä tulevaisuudessa perustulo korvaa kotihoidontuen.
Vanhemmuuden kustannukset muutetaan jaettavaksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettavaksi. Tämä helpottaa myös yrittäjän arkea, kun naisen palkkaaminen ei ole enää taloudellinen riski. Tämä toivottavasti myös pitkässä juoksussa nostaa naisvaltaisten alojen palkkausta, kun vanhemmuuden kustannukset eivät enää kasaudu naisvaltaisten alojen työnantajille.
Naisen euro on edelleen noin 83 senttiä, eläkkeellä olevan naisen euro on 70 senttiä ja maahanmuuttajanaisen vain 30 senttiä. Köyhyys ja vähäosaisuus kasautuvat erityisesti yksinhuoltaja- ja lähivanhemmille, joista valtaosa on edelleen naisia. Suomessa tulee laatia sitova ja konkreettinen tasa-arvoinen samapalkkaisuusohjelma. Pörssiyhtiöiden ja yliopistojen hallituksissa sekä ihmisiä luottamustehtäviin valittaessa on otettava käyttöön sukupuolikiintiöt.
Sukupuolittunut väkivalta on yhteiskunnassamme todellinen ongelma. Kaikessa kasvatuksessa tulee kiinnittää huomiota perheväkivallan karsimiseen. On myös löydettävä keinot siihen, että väkivaltaisen puolison voi poistaa yhteisestä asunnosta. Seksuaalirikoksista ja ihmiskaupasta määrättäviä tuomioita tulee kiristää, yhdenmukaistaa alueellisesti ja nostaa tuomitsemisosuutta. Myös miesten kokemaan väkivaltaan on puututtava nykyistä vahvemmin. Kaikilla miehillä iästä riippumatta on oikeus väkivallattomuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen.
Transihmisten vanhemmuuden esteet on poistettava ja pakkosterilisointi lopetettava. Kehitysvammaisten ja psyykkisesti sairaiden naisten sterilointi kolmannen osapuolen suostumuksella on lopetettava heti.
Unelmieni maailman arvoilmapiiri on suvaitseva ja siinä toteutuvat kaikkien sukupuolten oikeudet tasa-arvoisesti.
Perustulo
Karsitaan turha byrokratia – toimeentulo jokaiselle
Sosiaaliturvajärjestelmä ja tuloverojärjestelmä tulee uudistaa. Vihreän perustulomallin mukaisilla muutoksilla taataan oikeudenmukaisempi ja selkeämpi verotus. Perustulon kokeilu tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja ottaa uusia askeleita kohti perustuloa.
Vähimmäisturvan suuruinen perustulo jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle takaa paremman tulevaisuuden, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee erilaisia elämäntilanteita joustavasti.
Perustulon keskeinen tavoite on helpottaa pienituloisten asemaa ja poistaa erilaisia tulo- ja kannustinloukkuja. Työn tekeminen on aina kannattavaa: jokaisesta tienatusta eurosta käteen jäävät tulot kasvavat. Perustulo poistaa sosiaaliturvan väliinputoajat. Perustulo ei vain paikkaa jo syntyneitä ongelmia vaan myös ennaltaehkäisee niitä. Syyperusteisesta sosiaaliturvasta luopuminen ja mahdollistamalla työtulojen ja sosiaaliturvan yhdistäminen pystytään luomaan sosiaaliturvasta oikeudenmukaisempi ja yksinkertaisempi. Tämä edistää myös joustavien työmarkkinoiden luomista. Samalla karsiutuu suuri määrä byrokratiaa. Perustulo toisi toimeentuloturvan myös yrittäjille.
Vihreille perustulo merkitsee kaikille suomalaisille maksettavaa nykyisen perusturvan suuruista rahasummaa. Verottomana etuutena perustulon taso olisi noin 560 euroa (vuonna 2014). Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.
Luonto ja energia
Ehjä ja terve maailma meille kaikille
Luonto ja energia kulkevat käsi kädessä. Energiantuotanto ja -kulutus liittyvät läheisesti ympäristön hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Nyt tehtävillä energiapoliittisilla ratkaisuilla on kauaskantoiset seuraukset. Millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville?
Luonnonsuojelun ja elinympäristöjen säilyminen tulee olla itseisarvo, eikä luonnonsuojelun tule perustua vapaaehtoisuuteen, vaan sitä kohti tulee pyrkiä määrätietoisesti ja asettaen sellaiset normit, jotka siihen kannustavat. Suomen tulee pyrkiä merkittävästi vähentämään kivihiilen käyttöä ja asettaa tavoitteeksi hiilineutraali tulevaisuus. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä lisäämällä suojelualueita.
Uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä tulee ohjata verotuksella: ympäristöystävällisten energiamuotojen verotusta tulee keventää. Valtion tulee panostaa vientiä ja työllisyyttä tukeviin investointeihin – nykyaikaisiin uusiutuviin energiamuotoihin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen. Fennovoiman reaktoria vastaava sähkö ja teho voidaan vihreän energiamallin mukaisesti korvata uusiutuvaa energiaa lisäämällä, sähkön käyttöä tehostamalla ja kysyntäjoustoa edistämällä.
Yksityisten henkilöiden tulisi voida tuottaa omaa sähköä ja käyttää nettolaskutusta kun tuottavat sähköä yli oman tarpeensa. Hajautettu mikrotuotanto kannustaa meitä kaikkia uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, etenkin kun siitä hyötyy myös taloudellisesti silloin, kun tuottaa yli oman tarpeen. Uusiutuvat energiamuodot tulee nähdä mahdollisuutena.
Uudellamaalla on kehitettävä julkisen liikenteen verkostoa ja lisättävä raideliikennettä toimivan ja kattavan joukkoliikenneverkoston luomiseksi. Kaupungeissakin pitää tarjota ihmisille luontoa virkistäytymiseen. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet ja -alueet tulee turvata asemakaavoissa. Porkkalaan on perustettava kansallispuisto.
Eläinten oikeudet
Koska eläimetkin tuntevat
Eläinten hyväksikäyttöä on vähennettävä ja käyttämiemme eläinten hyvinvointi ja niiden mahdollisuus lajityypilliseen, elämisen arvoiseen elämään on turvattava huomattavasti nykyistä paremmin. Elämäntapamme perustuu tällä hetkellä suurien eläinmäärien hyväksikäyttöön. Määrän pienentämiseksi on otettava poliittisia askeleita.
Kaikessa kunnan järjestämässä ruokailussa (esimerkiksi koulut ja päiväkodit) tulee lisätä kasvisruuan tarjontaa vaihtamalla yhdeksi päiväksi viikossa ruokalista täysin lihattomaksi. Sille, että ruokailijat tutustutetaan ravitseviin kasvisaterioihin, on löydettävissä niin eettisiä, ekologisia, taloudellisia kuin kasvatuksellisia perusteita.
Eläinsuojelulainsäädäntöä on tarkistettava ja tiukennettava niin, että se vastaa nykyisiin eläinsuojelun haasteisiin ja tietämykseemme eläinten kyvyistä ja tarpeista. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että eläinsuojeluasetukset ja muut säädökset täyttävät lain vaatimukset, eivätkä ole sen kanssa ristiriidassa. Rangaistuslainsäädäntöön on lisättävä törkeä eläinsuojelurikos -nimike. Eläintenpitokieltoa on ryhdyttävä määräämään laajemmin tehokkaana keinona eläinrääkkäyksen estämiseksi. Eläintenpitokiellon valvonnan tulee olla kattavaa ja säännöllistä sekä tapahtua viranomaisten tiiviissä yhteistyössä.
Kuntien nykyisin kustantaman löytöeläinten 15 vuorokauden hoidon piiriin tulee ottaa myös viranomaisten takavarikoimat eläimet, jolloin myös näille eläimille on mahdollista pyrkiä löytämään uusi koti. Kodittomuus ei saa olla syy lopettamiseen.
Julkisen rahoituksen painopistettä muuttamalla on ohjattava toimintaa eettisempään suuntaan: koe-eläintoiminnan rahoittamisesta siirrytään tukemaan vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Turkistarhausta ei pidä tukea julkisilla tuilla, vaan turkistarhauksesta on luovuttava siirtymäajalla. Valtion tulee siirtää tukia luomutuotantoon.
Aktiivisena eläinharrastajana näen kaiken sen hyvän, mitä eläimet elämässämme ovat: lemmikkieläimet vähentävät stressiä ja lisäävät hyvinvointia. Tulevaisuudessa Green Care-ajattelua käytetään laajasti. Eläinten hyvinvointiin pitää panostaa. Oman tapamme elää tulee perustua kaiken elävän kunnioittamiseen ja kärsimyksen minimointiin.
Lastensuojelu
Oikea tuki oikeaan aikaan
Lastensuojelun painopiste tulee olla ennaltaehkäisyssä. Kuntien tulee viipymättä toteuttaa uuden sosiaalihuoltolain vaatimukset ja tarjota kotipalvelua ja perhetyötä peruspalveluina, ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Lastensuojelutyön tulee aina olla asiantuntevaa, yksilöllistä ja arvostavaa. Jokainen perhe ja lapsi tulee kohdata yksilönä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöille tulee määritellä yläraja asiakasmääriin. Nyt sosiaalityöntekijät jäävät usein yksin liian suuren työtaakan alle. Jos asiakkaita on liikaa, ei työaika riitä asiakkaiden laadukkaaseen kohtaamiseen. Asiakkaille tulee aina olla nimettynä omatyöntekijä.
Henkilöstön pysyvyyteen tulee työnantajien kiinnittää huomiota. Työolosuhteiden tulee olla riittävän hyvät ja kuntien on tuettava työntekijöitä lisäkoulutuksessa nykyistä paremmin. Pysyvät ja hyvinvoivat työntekijät ovat asiakkaiden ja työnantajien etu.
Lapsen edun niin vaatiessa on toimittava viivyttelemättä. Kiireellisessä sijoituksessa ja huostaanotossa tulee sijoituspaikan olla mahdollisimman lähellä omaisia, ellei se ole lapsen edun vastaista. Sijoitetun lapsen ja perheen yhtenäisyyttä ja vanhemmuutta on aktiivisesti tuettava. Kaikessa toiminnassa on pyrittävä lapsen edun toteutumiseen ja inhimillisen kärsimyksen minimointiin.
