Kouluverkkouudistus
Kiireistä päätöksentekoa on taas ilmassa. Kouluverkkouudistus lienee nyt näkyvimmin tapetilla, ja se on mitä merkittävin asia kuntalaisten kannalta. Itse en näillä näkymin päätöksentekoon osallistu, sillä asia käsitellään ainoastaan kasvatus&opetuslautakunnassa, ei valtuustossa. Varsin erikoista, sillä päätös on todella iso, ja sillä on suuri merkitys moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi kaupungin tulevien vuosien miljoonainvestointeihin kun koulurakennuksia korjataan/rakennetaan. Olisi siis todella tärkeää, että asiasta päättää valtuusto, joka tekee tulevat talousarviot ja käy päätöksistään myös julkista keskustelua, toisin kuin lautakunta.
Itse olen vielä ollut melkein täysin lehtikirjoittelun varassa asian suhteen, enkä ole vielä jyrkkää kantaa ottanut mihinkään suuntaan. Päätöksiä ei saa tehdä ”mutulla”, vaan kaikki vaikutukset on tarkasti tutkittava ennen päätöksiä. Jättikoulu jossa kaiken ikäiset lapset olisivat sekaisin keskenään, ei tule kyseeseen, eikä homekoulujen käyttö. Mutta jos järkeviä ratkaisuja, joissa säästöjen lisäksi pystytään osoittamaan että ne ovat lasten hyvinvoinnin kannalta perusteltuja, löytyy, täytyy niitä vakavasti harkita. Euroilla on merkitystä niin kauan kuin ne eivät ole ristiriidassa lasten edun kanssa.
Jos Kimpiseen tulee suuri koulukeskittymä, täytyy siinä eri ikäluokkien käydä koulua selvästi eri tiloissa, ja esim. ruokailuiden onnistua kullekin ikäryhmälle erikseen. Lisäksi jokaiselle lapselle pitää pystyä takaamaan turvallinen koulumatka, kevyen liikenteen väylien parantamiseen pitää varata riittävästi rahaa laskelmissa. Lähekkäin olevat koulut itsessään eivät ole haitaksi, niistä voi olla jopa hyötyä, myös lasten ja opetuksen kannalta. Jos opetusryhmien kokoa voidaan vielä pienentää, ja tarjota toiminnalle riittävän suuret tilat, voi uusi koulukeskittymä olla hyväkin asia. Odotan siis tarkempaa selvitystä asiasta.
Alakylän koulun tilojen uudestaan rakentamista alimmille luokille täytyy myös tarkkaan tutkia, ja jos se on lasten edun kannalta tärkeää, täytyy siihen investoida. Vanha koulu vaikuttaa toivottomalta korjattavalta, en usko että siitä saadaan pitkän aikavälin ratkaisua jossa lapset ja aikuiset voisivat turvallisin mielin aikaa viettää. Muilta osin koulujen mahdolliset yhdistämiset täytyy pohtia yksi kerrallaan, huomioiden luokkakoot, lasten ajankäyttö ja itsenäinen liikkuminen, sekä kaikki mahdolliset välilliset kustannukset mitä tulee vaikkapa kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. Lähtökohtana täytyy ehdottomasti olla myös se, että koulumatkat ovat turvallisia. Toivottavasti näistä kaikista asioista saadaan kunnolliset selvitykset, ja asia päätyy lopulta valtuuston päätettäväksi.
Tekninen lautakunta
Oma kevääni teknisen lautakunnan puolesta on mennyt metsä-painotteisesti, liittyen moniin hakkuusuunnitelmiin ja taajamametsien hoitoon. Paljon asiaan perehtymistä ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tutkimista. Kuukausi sitten lautakunta päätti antaa ”maisematyöluvan” Joutsenon Muukonsaaren virkistysalueelle, jonka johdosta siellä hakataan 27ha metsää avohakkuilla, 10ha harvennetaan. Saaren luontokohteet jätetään rauhaan, mutta pienilmasto muuttuu suuresti hakkuiden johdosta, saa nähdä kuinka luontokohteet voivat 10 vuoden päästä. Virkistyskäyttöön, johon alue kaavan mukaan kuuluu, metsät eivät hakkuiden jälkeen sovi useaan kymmeneen vuoteen. Esitin lautakunnan päätökseen muutosta, jossa avohakkuut olisi kielletty ja alueella olisi sallittu virkistyskäyttösyistä vain puuston peitteisyyden säilyttävät hakkuut, mutta esitykseni ei mennyt läpi. En siis esittänyt hakkuiden kieltämistä, vaan ainoastaan erilaista hakkuutapaa. Minusta kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että alueet säilyvät niiden kaavassa määritetyssä käytössä, ja tämä ei kyllä toteudu kun virkistysalueesta tehdään avohakkuuaukeaa.
Lähtökohtana pitäisi yleisestikin olla, että virkitysalueilla ja taajamametsissä ei avohakkuita sallita, vaan metsää hoidetaan ns. jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Siinä metsää siis edelleenkin hoidetaan ja puustosta saadaan tuloja, hoitotapa vain on erilainen: Metsässä kasvaa koko ajan eri-ikäisiä puita, joista suurimmat ja huonokuntoiset aika ajoin hakataan pienaukkoina (<0.3ha) pois. Hakkuissa hakkuukypsiä puita pienemmät puut jätetään aina paikoilleen kasvamaan, ja ne hakataan sitten ajallaan. Istutuksia ei siis tarvita, eikä erillisiä harvennushakkuita, ja metsässä kasvaa koko ajan erikokoisia puita. Hakkuissa voidaan käyttää normaaleja monitoimikoneita ja traktoreita. Tutkijat ovat todenneet, että tämä menetelmä on vähintään yhtä taloudellinen kuin Suomessa vallalla ollut harvennushakkuu->avohakkuu- menetelmä, ja se tuottaa laadukkaampaa puuta. En näe mitään syytä sille, että tähän menetelmään ei voitaisi laajemminkin siirtyä. Kyse on ennenkaikkea asenteista, ja siitä, nähdäänkö metsälle muutakin arvoa kuin tukkipuun hinta.
Luonnonsuojeluliitto on tahollaan esittänyt maakuntakaavaan, ja vihreät aloitteena valtuustolle, että Ahvenlammen viheralue Joutsenossa määriteltäisiin luonnonsuojelualueeksi niin, että alueen virkistyskäyttö huomioidaan sen hoitosuunnitelmassa. Alustavissa Joutsenon taajamametsien hoitosuunnitelmissa, jotka vielä tällä hetkellä ovat työn alla eikä päätöksiä ole vielä tehty, alueelle on ollut suunnitteilla avohakkuita ja varsin voimakkaita harvennushakkuita, jotka taatusti vähentävät monimuotoisuutta ja luontoarvoja, samoin kuin alueen virkistysarvoa. Tällä hetkellä lautakunnassa on aloitteeseen vastineeksi ollut esillä lausuntoesitys, jossa kerrotaan että alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, ja että luonnonsuojelu vaarantaa virkistyskäytön. Täytyy ihmetellä tällaisia lausuntoja. Luontoarvojahan alueella on, se on varsin erityislaatuinen ja monimuotoinen kokonaisuus. Vanhaa metsää se ei ole (sellaisia ei täällä juuri enää olekaan), mutta se on monimuotoinen ja mielenkiintoinen metsä-alue joka kehittyy ajan myötä hienoksi kokonaisuudeksi. Luonnonsuojelualueilla voidaan virkistystoimintaa harjoittaa hyvinkin, onhan esim. Pappilanniemessä kuntopolku&latu, Hämmäauteensuolla pitkospuut ja laavu, Lapin kansallispuistoissa on ulkoilureittejä ja latuja… ja todella paljon ihmisiä nauttimassa upeasta luonnosta! Minusta joutsenolaiset ansaitsivat virkistyskäyttöönsä upean, aidon ja monimuotoisen lähimetsän aivan keskustan tuntumaan.