Kulunut syksy ja loppuvuosi 2009 olivat työntäyteisiä kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa on ollut tärkeitä päätöksiä talousarviosta ilmasto-ohjelman hyväksymiseen. Tässä lyhyitä pohdintoja muutamista syksyn päätöksistä.
Ilmasto-ohjelma saatiin siis viimein valmiiksi ja hyväksyttyä, ja siihen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Ohjelma on hyvä tiivis paketti, jossa on enemmän ja vähemmän konkreettisia toimia, ja 30% päästövähennystavoite. Tavoitteet olisivat voineet olla korkeammallakin, ja niitä tuleekin jatkossa, ohjelmaa päivitettäessä, tarkastaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeintä, että ohjelma saatiin valmiiksi ja kaikkien yksimielisesti hyväksymäksi – nyt on aika aloittaa sen toimeenpano. Toteutumisen seuraamisessa onkin tärkeä vaikuttamisen paikka jatkossakin.
Ensi vuoden talousarviossa ilmasto-ohjelma ei konkreettisesti paljoa näy. Teknisen toimen puolesta on ensi vuonna tarkoitus jatkaa rakennusten energiatehokkuusohjelman toteuttamista, eli rakennuksien energian kulutusta tullaan seuraamaan entistä tarkemmin, ja energiakatselmuksien läpivientiä jatketaan. Tästä toivottavasti saamme pian ensimmäisiä tuloksia. Ohjelmaan liittyen on Kaukaan biovoimala valmistumassa, ja kaupunki on mukana hankkeessa, jossa maakuntaan pyritään saamaan omia tuulivoimaloita, ja sen myötä myös lisää uutta vihreää teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Tämä sopii hyvin myös yliopistokaupungin imagoon.
Kaavoituksessa ilmasto-ohjelma tällä hetkellä näkyy jonkin verran, asutusta on pyritty keskittämään enemmän keskuksien lähelle, ja lähikaupoille on tehty useita uusia kaavoja jotta palvelut tulisivat lähemmäksi ihmisten koteja. Näihin kaavoihin on saatu parkkipaikkamääräysten lisäksi vaatimus riittävistä polkupyörien pysäköintitiloista, tarkoituksena parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä jatkossa.
Itselleni suurta ongelmaa päätöksenteossa toi Leiriin suunnitellun ostoskeskuksen yhteistyösopimus. Kauppakeskuksen tarkemmasta toiminnasta, tai sen vaikutuksista keskustan kehitykseen (joka nyt samaan aikaan Leirin asian ollessa esillä onkin yllättäen tuntunut saanut uutta potkua, johtuen ehkä tästä uudesta kilpailutilanteesta?), alueen koulujen liikenteen turvallisuuteen tai sirkus&bändikoulu Estradin tulevaisuuteen ei juuri tietoa herunut. Itse en lisää kauppakeskuksia juuri kaipaa, mutta jos niitä joka tapauksessa tulee (tällaisille toimille kaavoitettuja pienempiä alueitahan meillä jo on, eikä keskuksien tuloa niille voida estääkään), olisi hyvä että ne tulisivat järkeville alueille. Leiri on kuitenkin keskustan ihmisten ja joukkoliikenteen tavoitettavissa, toisin kuin esim. Myllymäen myymälät. Ydinkeskustaahan Leiri ei missään nimessä kuitenkaan ole, ja pahimmillaan se tosiaan näivettäisi olemassaolevan ydinkeskustan, toisaalta parhaimmillaan se toisi sinnekin uutta tekemisen meininkiä ja lisää ihmisiä. Näitä päätöksiä olisikin siis tarpeen miettiä kokonaisuuksina, ennen kuin kauppakeskushanke päästetään valloilleen. Äänestin tässä asiassa teknisessä lautakunnassa tämän tiedon vähyyden johdosta tyhjää, tietäen että asia päätetään varsinaisesti kaupunginhallituksessa, jossa vihreiden edustaja on ilmoittanut olemassa olevan tiedon valossa äänestävänsä ei kauppakeskushankkeelle. Hallituksessa asiasta onneksi tullee olemaan enemmän tietoa, sillä kaupunginjohtaja on luvannut selvittää ensin näitä hankkeen muitakin vaikutuksia, joita itsekin kaipailin.
Muita tärkeitä asioita syksyllä on tietenkin ollut ensi vuoden talousarvion hyväksyminen. Talousarvio oli lamasta huolimatta kohtuullisen inhimillinen, juustohöylästä näytetään näillä näkymin välttyvän. Meille vihreille ikävää talousarviossa oli se, että hyvät uudistukset – päivähoidon Lappeenranta-lisän laajentaminen opiskelijoille ja nettinuorisotyön aloittaminen – laitettiin rahallisesti täysin kyseisten toimialojen käyttötalouden vastuulle. Eli toimialat velvoitettiin uusiin palveluihin ilman lisärahaa, tarkoittaen sitä, että nämä rahat pitää säästää jostain mualta päivähoidossa ja nuorisotyössä. Näiden päätösten ikävä osa, eli se mistä säästöt otetaan, jätettiinkin valtuustossa päättämättä siirtäen tämä vastuu toimialojen lautakunnille.
Yleisesti talousarviossa päädyttiin taas lisälainan ottoon, mikä näin huonoina vuosina olkoon sallittavaa. Jatkossa on linjaa lainanoton suhteen tiukennettava, korkokulut ovat jo nyt liian suuret. Näin uutena valtuutettuna minua ihmetyttää suuresti se, että kunta on velkaantunut hurjasti myös hyvinä vuosina. Mihin kaikki se raha on mennyt?? Veronkorotus näinä aikoina oli mielestäni täysin oikea ratkaisu, varsinkin kun valtion toimesta kuntien saamat todelliset verotulot ovat koko ajan pienentyneet.
Lamasta näyttäisi olevan jopa se hyöty, että nyt viimein keskitytään kuntien todellisiin toimiin kaikenmaailman hallien sijaan. Koulut ja muut kunnan rakennukset ovat lähes kaikki todella huonossa kunnossa, korjausvelkaa on valtavasti, eikä moniin rakennuksiin ole viime vuosikymmenien aikana tehty kosmeettisia korjauksia suurempia kunnostuksia. Tämä kaikki kaatuu nyt kunnan syliin tuoden miljoonien eurojen laskut. Onneksi näin laman aikaan myös valtio tukee tällaista toimintaa, elvytysrahojen myötä joitain kouluja on jo kunnostettu. Mutta lista kunnostettavista rakennuksista on vielä pitkä.
Liikuntahallien sijasta meidän pitäisi mieluummin tehdä asukkaille ilmaisia, helposti saavutettavia lähiliikuntapaikkoja. Ne ovat paljon halvempia rakentaa ja ylläpitää, ja niillä on helpompi saada kaikenkokoiset kuntalaiset liikkumaan omatoimisesti. Näihinkin hankkeisiin on saatavilla valtiolta tukea, jota täällä ei vielä kertaakaan olla hyväksi käytetty. Toivottavasti tähän saadaan ensi vuonna muutosta.
Kunnan päätöksenteon avoimuudesta on loppuvuodestakin ollut paljon puhetta. Itse jätin syksyllä aloitteen kuntien omistamien yhtiöiden omistajaohjauksen kehittämisestä. Mielestäni selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä kaupungin omistamien yhtiöiden hoidossa, varsinkin kun niillä on ensi vuodeksi budjetoitu yhteensä yli 130 miljoonan euron liikevaihto. Kaupunki ei voi alkaa eri toimien yhtiöittämisten myötä toimia osakeyhtiön tavoin, kuntalaki edellyttää kunnilta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sain aloitteeseeni kaupunginhallitukselta aika ympäripyöreän vastauksen, mutta kaupungin omistamista määrittävää konserni-ohjetta ollaan nyt joka tapauksessa päivittämässä huomioiden myös esille tuomani kuntaliiton suositukset, ja sain valtuustossa kaupunginjohtajalta lupauksen, että kysymyksiini kuntademokratian toteutumisesta palataan tämän päivittämisen myötä.
Tällaiset ohjeet ovat todella tarpeen, jotta tulevaisuudessa vältytään esim. Fly Lappeenrannan tapaisilta ikäviltä tukemaan ”ajautumisilta”. Tänäkin vuonna kyseinen yhtiö tuottaa valtavat tappiot, jotka korvataa veronmaksajien rahoilla toisen kaupungin omistaman yhtiön, Kaupunkiyhtiöiden, pussista. Tuon yhtiön pussista maksetaan sitten kaupungille tuloutusta osittain sitä vähemmän mitä enemmän lentotoimintaa tuetaan. Ensi vuodeksi lentojen tuille saatiin onneksi talousarvioon katto, 350.000 euroa, joka sekin on jo melkoisesti. Nyt itse lentotoiminta sentään on ulkopuolisten yhtiöiden vastuulla, eikä enää kunnallista toimintaa.
Ympäristön kannalta nyt saadut sopimukset lentoyhteyksistä Air Balticin ja Ryanairin kanssa ovat varsin kahtiajakaantuneita. Jos lentämistä on pakko harrastaa, ja lentokoneet ovat täynnä, on parasta lentää lähialueen matkustajat määränpäähänsä suoraan täältä. Mutta halpalentoyhtiöiden ideologiaan kuuluu hintojen polkeminen, ja näin voi olla jopa halvempaa lennähtää Riikaan viikonlopun viettoon kuin vaikkapa junailla Helsinkiin. Tällainen turha lisämatkailu on ympäristön ja ilmaston kannalta kaikkea muuta kuin toivottavaa. Lentoliikenteellekin olisi aika saada tasa-arvoinen verotus polttoaineesta, ja päästökauppamekanismit. Aika näyttää, kuinka lentoliikenne Lappeenrannasta todella saa ilmaa siipiensä alle: jaksavatko alueen ihmiset alkuinnostuksen jälkeen, ja hintojen toivottavasti muututtua todellisia kustannuksia vastaaviksi, jatkaa matkustelua ja tuleeko tänne jatkossa riittävästi turisteja Keski-Euroopasta jotta lentotoiminta kannattaisi.
Kulunut vuosi on ollut todella opettavainen ja mielenkiintoinen uudessa valtuutetun roolissa toimiessa. Paljon on vielä oppimatta, ja paljon on vielä tekemättä. Vuonna 2010 jatketaan!
Onnellista uutta vuotta kaikille!