Mielipidekirjoitus Etelä-Saimaassa 20.5.2023
Greenreality-Lappeenranta on viime ajat panostanut metsävarojensa käyttöön: puunmyyntituotot ylittivät budjetoidun vuonna 2022. Hakkuita tehdään intensiivisesti joka suunnalla – koneet ahkeroivat jopa nyt, lintujen parhaaseen pesintäaikaan.
Yhteisten metsiemme käsittelyä vaivaa täydellinen demokratian puute: käytännössä yksi virkamies, jolla on myös omat arvonsa taustalla, päättää. Läpinäkyvää tietoa suunnitteluprosesseista on vaikea saada, eikä edes päättäjille ole kerrottu hakkuusuunnitelmia ja tuottotavoitteita etukäteen.
Myös vajaa tieto luonnon tilasta ja sen merkityksestä ihmisille on ilmeistä. Missään muualla ei oleteta, että ihmiset haluavat ulkoilla läpiharvennetuissa, läpinäkyvissä metsissä, mutta meillä niiden tekoa perustellaan virkistysarvoilla. Esimerkiksi Vantaalla, jossa väentiheys on suuri, suojelualueita on asutuksen keskellä virkistysalueina ja muitakaan metsiä ei hoideta talousperustein.
Virkamiesten mukaan “turvattomuuden tunne” on otettava vakavasti, samoin avarien maisemien toiveet ja mäkäräisten haitat, mutta luonnon monimuotoisuuden tila ja sen vaalimista toivovat asukkaat päätyvät arvokeskusteluksi, joka ei johda mihinkään, koska luontoarvoja ei yksinään voida painottaa (ES 4.5.).
Hoitoluokituksillakaan ei näytä olevan merkitystä – Kimpisen arvometsässä hakkuut eivät olleet ympäristön arvoja kunnioittavia ja hienovaraisia, ja jopa suoja- ja lähimetsät asutuksen ja teiden välissä hakataan läpinäkyviksi ja läpiharvaksi. Kun jokainen metsikkö käsitellään lähivuosina näin, ei meillä ole pian enää muuta jäljellä. Etelä-Karjalan jäljellä olevista luontoarvoista parhaat ovat tutkitusti erityisesti kaupunkimetsissä, ja nyt Lappeenranta poistaa niitä kiireellä.
Kaupungin omat strategiset tavoitteet asukkaiden kuulemisesta ja monimuotoisuuden ja hiilitaseiden vaalimisesta eivät näy käytännössä. Ilmeisesti myöskään kriisitietous luontokadon osalta ei ole vielä tavoittanut kaupunkia juhlapuheista huolimatta.
Niin kauan kuin hakkuita tehdään tällä intensiteetillä ja ympäristöä kunnioittamatta, ei kiihtyvä metsäkeskustelu tule loppumaan.