Lappeenrannan keskustan kehittämiskeskusteluissa on tuotu esiin huolta siitä, että keskustassa ei käy asiakkaita ja liiketiloja on paljon tyhjillään. Toisaalta keskustaan on rakentumassa jatkuvasti lisää uutta ja ydinkeskustan “Citykin” on myös vasta valmistunut usean vuodenrakennusmyllerryksestä.
Kaupunkikeskustojen luonne on muuttunut paljon viime vuosituhannesta. Nettikauppa ja Iso-Kristiinan kaltaiset kauppakeskukset ovat siirtäneet asiakasvirtaa pois kivijalkaliikkeistä. Keskustaan tullaan nyt aiempaa enemmän palveluiden sekä viihtymisen merkeissä. Kahvilat ja ruokapaikat ovat uudessa nousussa, samoin kuin yhteisöllisyys ja kulttuuritapahtumat, mistä hyvänä esimerkkinä kulttuuritila Nuijamiehen suosio.
Keskustelu aiheesta pyörii valitettavan usein ainoastaan parkkipaikkojen ja läpiajon ympärillä, vaikka keskustan toimivuus on monen asian summa. Käytännössä meillä ei ole tutkittua faktatietoa siitä minkälaista keskustan asiakaskunta kokonaisuudessaan on, millä ja mistä he tulevat, ja mitkä ovat suurimmat rajoitteet liikkeissä asioinnille.
Vaikka sosiaalisessa mediassa on julkaistu kuvia tyhjästä keskustasta, liikkeiden aukioloaikoihin alueella liikkuu paljonkin ihmisiä, erityisesti kävellen. Kukaan ei ole selvittänyt kuinka paljon ja missä he liikkuvat. Lappeenrannassa kävelyä ei ole osattu nähdä kulkutapamuotona, jonka sujuvuus pitäisi taata ja reitit suunnitella kokonaisuuksina. Hyvänä esimerkkinä tästä on kaupungintalon edustatorin remontti, joka on kuukausikaupalla rajoittanut kävelyä ja asiointia keskustassa merkittävästi, haitaten erityisesti kulkua Iso-Kristiinan alueelta Valtakadun itäosaan, mikä on voinut näkyä myös liikkeiden asiakasmäärissä.
Keskustan kivijalkaliikkeissä asiointia voi haitata myös se, että niiden aukioloajat ovat usein varsin hankalia päivätöitä tekevälle. Osa liikkeistä sulkeutuu arkisin jo kello 17, jotkut ovat olleet lauantaisin jopa kiinni. Näin ne kilpailevat entistä vähemmän kauppakeskusten kanssa, mikä on harmillista.