Länsialueen palveluverkkoratkaisussa puhutaan usein rahasta. Tehdyn selvityksen mukaan Sammonlahden koulu- ja päiväkotikeskittymä olisi selvästi edullisin ja moni päättäjä empii onko meillä varaa muuhun. Oletuksena on, että erot nimenomaan rakennusinvestointeihin liittymättömissä kustannuksissa, toiminnan kuluissa, ovat suuria ja tukevat isoja yksikköjä — mitä isompia sitä tehokkaampia taloudellisesti.
Hyvänä mittarina näistä kuluista toimivat oppilaskohtaiset kustannukset. Oppilaskohtaisiin kustannuksiin on liitetty kaikki kulut mitä koulun toiminnasta tulee, käytännössä opetuksen, hallinnon, ruuan, kiinteistön, kuljetuksen ja oppilashuollon kulut. Lappeenrannassakin näitä kuluja on tilastoitu ja julkaistu, viimeisimmät koulukohtaiset tilastot löytyvät täältä.
Kun näitä tilastoja, ja julkisuudessa esillä olleita asiantuntijalausuntoja, peilaa tarkemmin kaupungin esitykseen keskitetystä kouluratkaisusta, herää kuitenkin epäily: unohtuiko keskitetystä ratkaisusta jotain kustannuksia tai onko hajautetumpiin ratkaisuihin arvioitu liikaa kuluja? Reaalimaailmassa, Lappeenrannassakaan, ei ole osoitettu että alakoulun koon kasvaessa 200-250 lasta suuremmaksi oppilaskohtaiset kustannukset käytännössä enää laskisivat vaan viime aikoina on jopa uutisoitu oppilashuollon kulujen olevan suurempia jättikouluissa.
Esimerkkinä esitän tässä Lappeenrannan taulukoista poimittuja koulukohtaisia lukuja. Tarkempia tietoja laskelmieni taustoista löydät tämän artikkelin lopusta.
- Oppilaskohtaiset opetuksen kulut keskisuurissa ja suurissa alakouluissamme (klikkaa kuvaa suurentaksesi sen):
Kuvan vaakaviiva on yli 200 lapsen alakoulujen opetuksen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvo. Kuten kuvasta nähdään, ei kuluissa ole laskusuuntaa kun koulun koko on vähintään 200-350 lasta, eikä ole viitteitä että laskua tapahtuisi yli 350 lapsen kouluissakaan. - Oppilaskohtaiset kustannukset yhteensä, poislukien kiinteistökulut ja kuljetukset, jotka eivät varsinaisesti riipu koulutoiminnasta itsestään:
Kuten tästäkin kuvasta nähdään, ei selkeää laskusuuntaa näillekään kuluille ole, kun koulun koko kasvaa suureksi. - Kaikki kulut yhteensä:
Kustannuksia kuvaavien pylväiden korkeuksissa on nyt enemmän vaihtelua, mutta selkeää laskutrendiä ei tässä kuvassa ole näkyvissä välillä 200-350 lasta.
Taloudellinen tehokkuus toteutuu siis jo keskisuurissa alakouluissa, joita esim. nykyiset Lavolan ja Skinnarilan koulu ovat.
Lisäksi palveluverkkoselvityksessä todetaan että päiväkotien osalta hajautetutkin vaihtoehdot ovat tehokkaita. Palveluverkkoselvityksen sivulla 83 kerrotaan näin: ”Päiväkoti, jossa on vähintään kuusi ryhmää, toimii taloudellisesti. Varahenkilöstöä pystytään käyttämään ja henkilöstöä sijoittamaan joustavasti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien ammattitaito on lasten käytössä, sillä työaikaa ei kulu yksiköiden väliseen siirtymiseen. Myös tukipalvelut esim. ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut voidaan järjestää tehokkaasti ja taloudellisesti.” Lisäksi raportissa kerrotaan että ”Kaikissa vaihtoehdoissa uudet rakennettavat päiväkodit ovat vähintään 6-ryhmäisiä, mikä mahdollistaa lapsen ja perheen näkökulmasta laadukkaan ja joustavan palvelun.”
Entä se pedagogiikka? Kouluissa opetuksen tavoite on että lapset oppivat, ja pedagogiikka on karkeasti muotoillen työväline siihen. Palveluverkkoselvityksen raportissa on tätäkin selvitetty:
Kuten kuvasta näkyy, ei koulun koko varsinkaan keskisuurten ja suurten koulujen osalta kerro mitään oppimistuloksista. Ehkäpä meillä on vain niin hyvä koulusysteemi ja niin pätevät opettajat, että opetus onnistuu menestyksekkääsi kulisseista ja koulujen koosta riippumatta?
Onko suunniteltu 560 lapsen alakoulu- ja 400-500 lapsen päiväkotikeskittymä siis turhaa, kun lasten oppimistulokset eivät riipu koulujen koosta ja paljon pienemmilläkin yksiköillä saisimme oppilaskohtaiset kulut optimiinsa? Jos teemme ratkaisun näillä selvityksen puhtaan teoreettisilla luvuilla, voi toteuma olla jotain aivan muuta.
Yleisesti ottaen voisi kysyä että miksi Lappeenrannassa jatkuvasti tavoitellaan Suomen ennätyksiä koulujen ja päiväkotien koossa. Lauritsalaankin kaavailtiin erityissuurta keskittymää, kunnes päättäjät päättivät että osa tämän kaavailun lapsista saa käydä koulunsa ylittämättä kanavaa, nyt rakenteilla olevassa Pontuksen koulussa, joka tulee myös olemaan vähintäänkin riittävän suuri ollakseen tehokas.
Jos nämä erityissuuret, yli tuhannen lapsen keskittymät, ovat niin valtavan hyviä kuin meille kerrotaan, miksi esimerkiksi pääkaupunkiseutu ei ole täynnään sellaisia, siellä kun kolmen kilometrin säteellä kouluista löytyy luontaisestikin tuhatmäärin lapsia asukastiheyden ollessa paljon suurempi kuin meillä. Silti Suomessa toteutuneet ennätyssuuret koulut tuppaavat olemaan ennemminkin maaseudun harvaan asuttujen alueiden kokoomakouluja. Onko Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimessa siis jotain sellaista osaamista ja tietoa mitä muualla Suomessa ei ole, varsinkaan suurissa kaupungeissa?
Päättäjiä sekoittaa myös virkamiesten esitys 6 miljoonan säästöistä vuosina 2017-2018. Länsialueen ratkaisun toteuttaminen vie vähintään 5-10 vuotta ja sen myötä opetustoimen maksettaviksi tulevat kustannukset ovat pitkällä tulevaisuudessa eikä niitä voida sijoittaa lähivuosien säästöpaketteihin. Kukaan ei tiedä miltä Lappeenrannan talous näyttää v. 2025.
Virkamiesten säästöesitykset toivat kyllä selkeästi ilmi sen, että keskitetyn ratkaisun herkut, ryhmäkoot, kerhot, painotukset ja valinnaiset aineet, ovat ensimmäisinä säästölistoilla kun sen aika tulee. Pahimmillaan käteen jääkin lasten kannalta pahin vaihtoehto: jättikoulu pitkillä koulumatkoilla, suurilla opetusryhmillä ja heikennetyillä tukipalveluilla ja lisänä pahenevat liikenneruuhkat Sammonlahdessa. Miksi ottaa tämä riski turhaan?
Ja heille joita laskelmieni tekniset yksityiskohdat kiinnostavat, taustatietoa:
Otin noista kaupungin taulukoista oppilaskohtaiset kulut, ja niitä vastaavat oppilasmäärät kouluissa. Alakoulujen osalta tarkastelin vain suuria ja keskisuuria kouluja. koulujen kohdalla osa kouluista on yhtenäiskouluja (kulut on esitetty yläkoulutaulukon puolella), joten jouduin tekemään arvion siitä miten näiden koulujen kulut jakautuvat alakoulun ja yläkoulun kesken. Tein niiden kohdalla oletuksen että viime vuoden toteutumassa ala- ja yläkoulun oppilasmäärät jakautuvat samassa suhteessa kuin viime syksyn oppilastilastossa (jotka löytyvät kaupungin sivuilta), ja että alakoulujen ja yläkoulujen kustannukset ovat samassa suhteessa kuin suurten alakoulujen keskimääräiset kustannukset ja suurten yläkoulujen keskimääräiset kustannukset ovat. Yhtenäiskoulujen ala- ja yläkoulun kulujen jaon toteuma voi siis oikeasti olla jotain muuta, mutta kokonaissumma on kaupungin taulukoiden mukainen. Jos alakoulun oppilaskohtainen kulun on tekemääni arviota vähemmän, on sitten vastaavan yläkoulun kulu enemmän, ja päinvastoin. Yläkoulujenkaan oppilaskohtaisissa kuluissa ei näytä olevan selkeää vaikutusta koulun koolla, ainakaan tällä aineistolla:
