Länsialueen palveluverkkosuunnitelma

| huhti 8, 2016 | Mielipidekirjoituksiani

Virkamiestyönä tehty länsialueen palveluverkkosuunnitelma on ollut luettavissa jo jonkin aikaa kaupungin nettisivuilla:

http://lappeenranta.fi/fi/Osallistu-ja-vaikuta/Lansialueen-palveluverkko

Palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa hyvältä ja perusteelliselta, laajapohjaiselta työltä. Tarkemmin lukien käy kuitenkin ilmi että se tai siihen liittyvät perustelut eivät kestä kovinkaan hyvin kriittistä arviointia. Koska julkisuudessa selvitykseen on kuitenkin suhtauduttu melko kritiikittömästi, nostan tässä esille muutamia huomioinarvoisia kohtia. En ota kantaa siihen mikä olisi paras ratkaisu, mutta pohdin asioita joita pitäisi nähdä vielä toisistakin näkökulmista.

Lyhyenä huomiona tässä että keskitetyt ratkaisut 1A ja 1B tarkoittavat länsialueen alakoulujen suhteen sitä että Lavolan, Korkea-Ahon, Kuusimäen ja Skinnarilan alakoulut lakkautetaan ja tilalle rakennetaan yksi suuri alakoulu Sammonlahteen. Päiväkodeistä näillä alueilla jää jäljelle Uus-Lavola, Kourula (laajennettuna) ja Sammonlahti. Lappeen koulu ja päiväkoti jatkavat joka tapauksessa. Vaihtoehdon 1A ja 1B ero on se että niissä on yksi yläkoulu Sammonlahdessa (1A) tai kaksi yläkoulua, toinen Sammonlahdessa, toinen Lappeessa (1B). Tarkempaa tietoa vaihtoehdoista löytyy raportista.

Sammonlahden kampus olisi samanlainen kuin Kimpisen kampus?

Keskitetyissä ratkaisuissa 1A ja 1B, joita asioita valmistellut virkamiesryhmä esittää, on lapsien kokonaismäärä Sammonlahden keskuksen kouluilla ja päiväkodeilla yhteensä lähes 1400. Tätä oppilasmäärää verrataan usein Kimpisen kampukseen, jossa käy kouluaan myös n. 1500 lasta. Kimpisen koulun on virallisissa piireissä todettu toimivan hyvin ja liikenteen sujuvan turvallisesti, vaikka tästä olen kyllä kuullut hyvinkin toisenlaisiakin kommentteja. Mutta voidaanko Sammonlahden keskittymää verrata suoraan Kimpiseen? Tässä muutamia eroja:

Koulujen ikäjakaumat:

  • Sammonlahden alakoulussa luokilla 1-6 olisi keskitetyimmässä vaihtoehdossa 560 lasta, vaihtoehdossa 1B:kin 500 lasta. Jos mukaan lisätään vielä 144 esikoululaista, on 1A vaihtoehdossa Sammonlahden alakoulun luokilla 0-6 yhteensä 704 lasta. Tämän vuoden oppilastilastojen mukaan Kimpisessä puolestaan alakouluaan käy 363 lasta, ja lisäksi joitakin esikoululuokkia. Peltolan alakoulu on pieni, siellä käy kouluaan n. 120 1-3 luokkalaista lasta eli kaksi rinnakkaisluokkaa ikäluokkaa kohti. Sammonlahden alakoulussa rinnakkaisluokkia olisi 4-5 ikäluokkaa kohti, esikouluryhmiä jopa 7-8!
  • Sammonlahden yläkoulussa olisi 1A vaihtoehdossa 400 nuorta (kutakuinkin saman verran kuin nyt), Kimpisessä heitä on tänä vuonna 624. Lisäksi Kimpisen kampuksella sijaitsee iso lukio jota käy n. 590 nuorta.
  • Käytännössä siis Kimpisen kampuksen opiskelijat ovat pääosin yläkoulu – lukioikäisiä, kun taas Sammonlahdessa pääosa koululaisista olisi 0-6 luokkalaisia.

Päiväkotien osuus kokonaisuudessa:

  • Sammonlahden 1A-keskittymään tulisi myös nykyistä laajempi päiväkoti. Nykyisen 84 paikkaisen päiväkodin lisäksi sinne sijoittuisi uusi päiväkoti jossa tilaa olisi 144 lapselle. Kaikkiaan päivähoitoikäisiä lapsia “Sammonlahden kampuksella” olisi siis 228. Kimpisen kampuksellahan päiväkotia ei olekaan, esikoululaiset ovat nuorimpia kampuksellla kulkevia.
  • Sammonlahden kampuksella arkeaan viettäisi siis pääosin pieniä lapsia (päiväkoti – alakouluikäisiä lapsia olisi 932!).

Keskittymien kokonaisvaikutukset kampuksen alueen liikenteeseen:

  • Vaikka Kimpisen liikennejärjestelyjen sujuvuutta on kehuttu, on myös ongelmia ollut. Kimpiseen kulkee siis pääosin nuoria (13v. – 19v.), jotka liikkuvat itsenäisesti kävellen, pyörillä tai mopoilla. Saattoliikennettä tarvitaan varsinaisesti vain esikoululaisille ja pienille koululaisille. Tosin osa vanhemmista kokee helpommaksi kuljettaa myös isompia lapsiaan kouluun. Kuitenkin ainoastaan esikoululaiset ovat Kimpisen kampuksen lapsista heitä jotka pitää saattaa kouluun sisälle asti.
  • Sammonlahdessa päiväkoteihin/esikouluun sisälle asti saatettavia lapsia olisi 372. Lisäksi pieniä, 1.-2. luokkalaisia lapsia olisi 180. Näistä luvuista voi jo hyvin hahmottaa sen liikennepaineen mitä alueelle tulee johtuen jo vanhemmille pakollisesta tarpeesta viedä lapsi asiallisesti sisälle päiväkotiin tai esikouluun. Sammonlahden alue on liikennekuormitukseltaan aamuisin ruuhka-aikaan hyvinkin samankaltainen alue kuin Kimpinen. Voisikin kysyä että toimisiko Kimpisen liikennejärjestelyt jos sinne lisättäisiin 300 lapsen päiväkoti ja toinen Peltolan alakoulu lisää?
  • Useille perheille, varsinkin Kourulan ja Skinnarilan perukoilta, koulu/päivähoitomatka kasvaisi 2-3 kilometriin. Tämä matka menee ehkä syksyisin ja keväisin pyörälläkin jos kouul vain sallii pienten lasten pyöräilyn, mutta talven tullen hidas kävely pienen ihmisen kanssa muuttuu useille perheille mahdottomaksi arjen kannalta, jolloin autokuljetus otetaan varmasti käyttöön. Näin ollen liikennemäärät alueella tulevat varmasti lisääntymään nykyisestä.

Tasapuolisuus Lappeenrannan alakoulujen koossa:

  • Tällä hetkellä Lappeenrannan kaupungin oppilastilaston mukaan kaupungin suurin alakoulu Lauritsalan alakoulu jota käy 375 lasta. Muita kutakuinkin samankokoisia kouluja ovat, mm. Kimpisen alakoulu ja Myllymäen koulu. Lappeenrannassa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yhtään yli 400 lapsen alakoulua eikä kokemusta ainakaan yli 500 lapsen alakouluista ole. Länsialueelle Sammonlahteen suunnitellaan kuitenkin ihan omaa luokkaansa olevaa alakoulua, 560 lasta! Toteutuuko tässä siis alueellinen tasapuolisuus?
  • Vaihtoehdoissa 1A ja 1B Sammonlahden keskittymässä kävisi lähes 1400 lasta (1A) tai lähes 1100 lasta (1B), kun taas Lappeen koulussa olisi noin 540 lasta (1A) tai 870 lasta (1B). Vaihtoehdossa 1B Lappeen koulussa kävisi 400 alakoululaista, mikä tarkoittaisi varsin suurta alakoulua sinnekin. Kaikissa keskitetyissä vaihtoehdoissa Sammonlahden kampuksen koko on huomattavasti suurempi kuin Lappeen. Toteutuuko tasapuolisuus tässäkään mielessä?

 

Onko keskitetty ratkaisu pedagogisesti parempi kuin hajautettu?

  • Raportissa selvitetään erilaisten sopivien/valittujen mittareiden avulla, mikä vaihtoehto olisi paras pedagogisten kysymysten kannalta. Tässäkin (kuten kaikessa muussakin) täysin keskitetty ratkaisu nousi virkamiesryhmän mielestä parhaaksi. Kuitenkin, kuten raportissa myöhemmin käy ilmi, ei Lappeenrannan kouluissa ole löydetty korrelaatiota lasten oppimistulosten ja koulun koon välillä, vaan myös hyvinkin pienissä kouluissa saadaan yhtä hyviä tuloksia kuin isommissakin. Tämä johtunee Suomen hyvästä opettajakoulutuksesta ja opettajiemme ammattitaidosta – heidän käsissäänhän oppiminen viime kädessä on. Opettajien ammattitaito, henkiset resurssit ja hyvinvointi lienevätkin tärkeimpiä tekijöitä oppimistuloksien suhteen. Eli summa summarum: ei ole pelkoa siitä että hajautetuimmessa ratkaisuissakaan lasten oppiminen kärsisi sillä se ei riipu koulun koosta.
  • Oppiminen on kuitenkin parempaa pienemmissä ryhmissä. Keskitetyn ratkaisun yhtenä perusteena on pidetty sitä että ryhmäkoot pysyvät pienempinä. Laskelmissa kuitenkin yhtenä syynä siihen että keskitetty ratkaisu 1A on halvempi kuin hajautetut, on se että sen laskelmissa on mukana noin 10% vähemmän alakouluopettajia kuin esim. vaihtoehdossa 0+ (eli nykytila parannettuna). Käytännössä siis ryhmäkoot eivät keskitetyssä ratkaisussa ainakaan näillä laskelmilla ole pienempiä kuin hajautetussa, koska opettajiakin on vähemmän.

 

Palveluverkkoratkaisu vaikuttaa alueiden/koulujensosiaaliseen eriytymiseen?

  • Raportissa esitetään että hajautetut ratkaisut luovat edellytykset kouluvalinnoille, ns. koulushoppailulle, missä riskinä on kasvava koulujen ja Länsialueen naapurustojen eriarvoistuminen. Voimakkaasti suosittujen ja torjuttujen koulujen välisten erojen kasvaminen voi raportin mukaan edelleen vaikuttaa Sammonlahden alueen maineen huonontumiseen.
  • Kuitenkin katsomalla esimerkiksi työttömyyden jakautumista koko länsialueella nähdään että jo nykyisessä, hajautetussa ratkaisussa kaikissa kouluissa käy hyvin erilaisten alueiden lapsia, eriytyminen ei ole ongelma. Ainoa alue, jossa hajautetussa, tai missä tahansa ratkaisussa, näkyy mahdollista eriytymistä, on Lappeen koulun koulunkäyntialue, johon kuuluu pääsääntöisesti vain pienen työttömyyden asuinalueita.

 


Asukkaiden ja henkilöstön kuuleminen kohdallaan?
Virkamiesryhmä on kertonut että asukkaita, koululaisia ja henkilöstöä on kuultu lain mukaisesti. Lakipykälät varmasti täyttyvätkin, mutta:

  • Asukkaille asiaa on esitelty kahdessa asukastilaisuudessa (joissa olin itsekin paikalla). Toinen tilaisuuksista tapahtui asukkaiden toiveesta. Tilaisuudet koostuivat virkamiesesittelyistä ja muutamista asukaskommenteista, suurta dialogia virkamiesten ja asukkaiden välillä niissä ei ole ehditty käydä. Asukaspalaute jota kerättiin kesällä ja alkusyksystä 2015 on annettu konsultille käsiteltäväksi, itse työryhmässä sitä ei ilmeisesti ole käsitelty. Palvelualuesuunnitelman raportissa siitä on mainintaa noin 10 riviä (koko raporttihan on yli 100-sivuinen). Vaikka luottamushenkilöt ovat tässä vaiheessa (8.4.2016) asiaa jo lautakuntatasolla käsitelleet, eivät he ole esityslistoillaan tai muuten kaupungin toimesta toimitettuna asukaspalautetta nähneet lainkaan. (Lisäys 10.4.2016: tämän kirjoituksen jälkeen asukaspalaute on liitetty kaupunginhallituksen 11.4.2016 kokouksen esityslistalle, viimein! Miksiköhän ei aiemmin…)
  • Kirjaamoon saapunut asukaspalaute (19 kpl, jonka olen saanut erikseen pyytämällä kirjaamosta) sisältää lähinnä suurkoulua vastustavia kannanottoja (lisäksi yli tuhannen allekirjoituksen adressi jossa vastustetaan suurkoulua), kaksi kannanottoa Lappeen yläkoulun puolesta sekä erilaisia huomioita liikennejärjestelyistä ja mahdollisista ongelmista keskitetyn ratkaisun kohdalla.
  • Otakantaa.fi-sivun kautta tullut palaute on käytännössä kauttaaltaan kriittistä keskittämistä kohtaan (tätäkään ei ole luottamushenkilöille vielä tässä vaiheessa käsittelyä näytetty).
  • Henkilöstöä on kuultu yhteistoimintalain hengessä raportin valmistumisen jälkeen. Ainoastaan Sammonlahden yläkoulun henkilöstön lausunto on toimitettu sellaisenaan kasvatus- ja opetuslautakunnan luettavaksi. Muiden koulujen ja päiväkotien lausunnoista on tehty kooste. Nämä lausunnot olen itse lukenut kun olen ne erikseen virkamiehiltä pyytänyt nähtäväkseni. Niistä käy ilmi että henkilöstölle on esitelty vaihtoehtoja 1A ja 1B, mikä tarkoittaa sitä että käytännössä alakoulujen ja päiväkotien henkilöstö ei varmastikaan ole kokenut enää voivansa itse palveluverkkoratkaisuun vaikuttaa, sehän tulee heidän osaltaan olemaan näissä vaihtoehdoissa selvä. Tämä henki annetuista lausunnoista nähdäkseni myös kumpuaa. Yläkoulun henkilöstö otti lausunnossaan kantaa yläkoulun tulevaisuuteen, yksi tai kaksi yläkoulua (he toivovat yhtä). He eivät ottaneet kantaa alakoulujen ja päiväkotien keskittämiseen.
  • Koululaisia on kuultu raportin valmistumisen jälkeen. Heidän kommenttinsa on tuotu kasvatus- ja opetuslautakunnan nähtäväksi.

Kokonaisuudessaan länsialueen palveluverkkosuunnitelma on siis ollut täysin virkamiesten ja ylimpien rehtoreiden oman näkemyksen varassa. Asukkaat, lapset tai henkilöstö, eli kukaan joihin ratkaisu vaikuttaa, ei ole ollut mukana selvitystyössä, eikä heidän mielipiteensä ole tullut kuin pieneltä osin luottamushenkilöiden tietoon.

Raportista PUUTTUU käytännössä kunnon selvitys myös mm. näistä aiheista

  • Vaikutus asukkaiden arkeen. Tämä on kuitattu lyhyesti toteamalla että Kourulan/Kuusimäen suunnan asukkaille esikoulu ja koulu ovat työmatkoihin nähden väärässä suunnassa. Käytännössähän näin on myös hyvin monelle Skinnarilassa asuvalle perheelle. Poikkeamat väärään suuntaan eivät ole aivan pieniä, vaan kilometri-pari, jotka pienen lapsen kanssa kävellen kestävät 20-40 minuuttia suuntaansa.
  • Suuressa koulussa on myös ongelmansa, näistä ei selvitystä ole tehty.
  • Palveluverkkoselvityksestä ei ole tehty lapsivaikutusten arviontia.
  • Lasten liikkuminen arjessa. Pidentyviä koulumatkoja on perusteltu jopa sillä että ne lisäävät lasten liikkumista. Tutkimusten mukaan kuitenkin jo 750 metristä 1.5 kilometriin kasvava matka kaksinkertaistaa moottoriajoneuvolla kuljetettavien lasten määrän (Matkalla kouluun, 2013). Pienimmille koululaisille kahden kilometrin koulumatka vie helposti lähes tunnin suuntaansa, esikoululaisten ja päiväkoti-ikäisten kävely on vielä hitaampaa, joten jos perhe saattaa lapsensa hoitoon vie matka paljon aikaa. Mitä pidempi koulumatka, sitä todennäköisemmin lapsi kuljetetaan moottoriajoneuvolla, esim. Jyväskylässä on todettu että lähes kaikki koululaiset kulkivat alle kilometrin mittaisen koulumatkan fyysisesti aktiivisesti mutta 1–3 kilometrin pituisen koulumatkan kulki moottoriajoneuvon kyydissä jo lähes kolmasosa alakoululaisista.
  • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ja liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Keskitetty ratkaisu tulee lasten lisääntyvien kuljetusten myötä lisäämään alueen autoliikennettä ja aiheuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen lisähaasteita. Lisäksi se lisää liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Lappeenrannan kaupungin oman ilmasto-ohjelman tavoitteiden vastaisesti.

Yhteenveto

Asukkaita kuullaan tätä ylläkuvattua menetelmää paremmin pienenpieniä asemakaavojakin varten: asemakaavaselvityksiin asukkaat voivat antaa lausuntonsa ja niihin on vastattava. Länsialueen palveluverkkoselvityksessä on kyse suuresta, asukkaiden elämään vahvasti vaikuttavasta ratkaisusta, ja se ansaitsisi vähintään yhtä hyvän kuulemisprosessin.

Olen itse keskustellut lukuisten länsialueen asukkaiden kanssa tästä aiheesta. Käytännössä kukaan heistä ei ole pitänyt keskittämisideaa hyvänä, vaan ennemminkin “päättömänä ajatuksena”, kuten eräs sen ilmaisi. Näin riippumatta asukkaan omasta tilanteesta tai asuinpaikasta. Useimmilla on kuitenkin seuraava kommentti ollut: “mutta asia näyttää olevan jo päätetty, ei sille kai mitään voi”. Tämän yllä esitetyn toimintatavan pohjalta voinen epäillä että tämä kommentti on oikeassa, keskitettyä ratkaisua viedään virkamiesten toimesta voimalla läpi eikä muuta haluta ajatellakaan.

Onko tämä todellakin se tapa millä Lappeenranta asukkaitaa kuuntelee ja päätöksiää tekee?

Lähteitä:

  • Matkalla kouluun – peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. S. Turpeinen, L. Lakanen, H. Hakonen, E. Havas ja T. Tammelin. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 271 , Jyväskylä, 2013.
  • Lappeenrannan kaupungin peruskoulujen oppilastilasto v. 2015-2016, http://lappeenranta.fi/loader.aspx?id=18937ec6-89cc-4b22-896d-a4a417be2f75
  • KOULUMATKOJEN TURVALLISUUSSELVITYS , Vantaan kaupunki. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Liikennealan koulutusohjelma. Jarmo Lagstedt, 2014.