Tutkimusta Pien-Saimaalla tarvitaan edelleen
Pekka Lakka oli aivan oikeassa pääkirjoituksessaan (ES 17.8.2009) siinä, että on tullut jatkuvien tutkimusten sijaan aika ryhtyä toimiin Pien-Saimaan kunnon parantamiseksi.
Tämä pätee asioihin, jotka on jo tutkittu ja todettu vaikuttavan veden laatua huonontavasti, kuten esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin hulevedet. Hulevesien likapäästöt, joista on jo tiedetty vuosia tekemättä mitään, ovat kaupungille häpeä, jonka korjaamiseen ei pidä odotella valtion rahoja vaan ne on hoidettava itse ja pian.
Hulevesiongelmat olisi voitu ratkaista jo vuosia sitten, jos tutkimusten tulokset olisi heti huomioitu myös päätöksenteossa.
Muilta osin leväongelmaa ei ole vielä ratkaistu, ja lisää tutkimusta tarvitaan. Tutkijoita tarvitaan niin insinööritieteistä kuin biologeista, ja mahdollisten toimien vaikutukset koko vesistöön on tutkittava tarkasti ennen kuin niihin ryhdytään.
Diplomityönä tehtävä pumppaamojen suunnittelu on yksi mahdollisuus, mutta sellaisen rakentamisen vaikutukset voivat olla myös ennalta-arvaamattomia ja mahdollisesti hyvinkin ikäviä: pumppaammeko Lappeenrannan hulevesibakteerit Suur-Saimaalle? Saammeko vanhatkin, pohjaan kerääntyneet liat liikkeelle? Miten ekosysteemi muuttuu? On siis tutkittava myös vesistön virtaamat ja niiden biologiset vaikutukset ennen kuin päätöksiä tehdään, vaikka se maksaisikin.
Olisi myös vakavasti arvioitava vanhojen pengerteiden muuttamista vesistön virtaamia paremmin läpipäästäviksi, mikä saattaisi pitkällä tähtäimellä olla kestävämpi ratkaisu kuin ylläpitoa vaativat pumppaamot tai uudet kanavat, joita Saimaalla ei luonnostaan ole ollut.
Perusteellisia virtaustutkimuksia olisi voinut toivoa tehtävän jo aiemmin, ennen kuin pengerteitä on rakennettu. Eri asia tietenkin on, olisiko tutkijoita ja heidän tuloksiaan arvostettu teiden rakennusvaiheessa, sillä tuloksena olisi luultavimmin ollut epämiellyttävästi kalliimpi rakennushanke. Kalliimmalla ratkaisulla olisi tosin voitu välttää nykyinen leväongelma ainakin osin, ja säästöä olisi tullut vesistön kunnostukseen tarvittavissa euroissa.
Tutkimuksella on tärkeä osa nykyaikaisessa päätöksenteossa. Mutta jotta siihen kannattaisi panostaa, olisi tutkimuksen tulokset otettava myös huomioon päätöksissä, vaikka ne eivät aina mieluisia olisikaan.
MATTI ALATALO
Lappeenranta
VIRPI JUNTTILA
Lappeenranta