Lomamatkalta palattuani olen lukenut lehdistä viime viikolla Fly Lappeenrannan ympärillä vellonutta keskustelua. Valtuutetut ovat joutuneet varsin outoon valoon, kun eivät ole muistaneet tarkasti Kaupunkiyhtiöiden tukea Fly Lappeenrannalle v. 2008. Mielestäni se ei ole mikään ihme, sillä asiasta tiedottaminen valtuuston ja kaupunginhallituksenkin suuntaan on ollut varsin epämääräistä.Toukokuisessa kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa tehtiin päätös Fly Lappeenrannan lisärahoituksesta, pyysin asiaa pöydälle jotta varsin lyhyeen esitykseen saataisiin lisätietoja. Kaipasin mm. Fly Lappeenrannan toimintasuunnitelmaa vuodelle 2009 sekä suunnitelmaa siitä miten lentoyhtiön toiminta saadaan kannattavaksi pidemmällä aikavälillä. Kaipasin myös tilinpäätöstä vuodelta 2008, jota ei siis tuolloin vielä oltu tehtykään.
Kirjallista tietoa, johon voisi rauhassa perehtyä, oli todella vähän. Pöydälle jättöön ilman äänestystä ei kokouksessa suostuttu eikä tiedon saantia ennen päätöksentekoa pidetty kovin tärkeänä vaan vastauksia luvattiin myöhemmin. Päädyin vastustamaan tuen antamista sekä jätin tehdystä tukipäätöksestä eriävän mielipiteen juuri tiedon puutteellisuuden, sekä lentoyhtiön huonojen tulevaisuudennäkymien vuoksi. Lentoyhtiön toimintasuunnitelmaahan ei ollut edes saatavilla.
Vastauksia esittämiini kysymyksiini sain myöhemmin jossain muodossa valtuustoseminaarin yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa. Kirjallisena emme taaskaan saaneet mitään tietoja tai lukuja. Kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtajan esitys oli nopea ja tiivis kalvoesitys, jossa luonnollisesti oli painotuksena lentotoiminnan jatkamisen välttämättömyys ja tulevaisuuden kuviot. Tukipäätöksen kannalta tuolla esityksellä ei enää ollut mitään merkitystä sillä se oli jo tehty, eikä päätös ole ollut missään vaiheessa valtuuston käsissä.
Kysymykseeni selvityksistä lentotoiminnan vaihtoehdoille, vastauksena oli vain, että vaihtoehtoja ei ole. Meille on myös toistettu, että erinäiset yhtiöt vähintään vähentävät toimiaan Lappeenrannassa tai jopa lähtevät täältä, jos lentoyhteyttä ei ole. Etelä-Saimaasta saimme myöhemmin lukea suurien yhtiöiden edustajien suusta kuultuna aivan erilaisia lausuntoja.
Kaupungin omistamista osakeyhtiöistä ei rivivaltuutettu saa juuri tietoa paitsi tilinpäätöksinä tai erikseen pyytämällä, jos tietää mitä kysyä. Osakeyhtiöiden avoimuus valtuuston ja kuntalaisten suuntaan on vain yhtiöiden johdon hyvän tahdon varassa, salassapito onnistuu kyllä jos niin halutaan. Onneksi useimpien yhtiöidemme johto ymmärtää yhtiön erityisaseman kuntaomisteisena ja tiedottaa päätöksistään asiaankuuluvasti. Jos päätökset perustuvat faktoihin ja ovat hyviä, on yhtiön johdon helppo perustella suuretkin hankkeensa avoimesti. Näin luottamus kaupungin ja yhtiöiden johdon välillä säilyy. Varsinaisia liikesalaisuuksia kaupunkiyhtiöillä on todella vähän.
Olen todella huolissani kaupungin toiminnan avoimuudesta sekä valtuuston vaikutusmahdollisuuksista kaupungin omistamien osakeyhtiöiden osalta. Eri toimintoja yhtiöitetään koko ajan lisää toiminnan tehostamisen nimissä. Olisi korkea aika herätä pohtimaan, mihin tämä suuntaus johtaa kuntademokratian kannalta. Olisi hyvä muistaa myös, että valtuuston ja kaupungin sekä kaupunkiyhtiöiden johdon työnantaja on kunta eli kuntalaiset. Jos heiltä pitää salata päätöksiä, on syytä miettiä, ovatko päätökset oikeita.