Ajat ovat kurjien talousaikojen myötä kuntien(kin) kannalta tiukat, ja säästötarpeista on tehty erilaisia arvioita. Lappeenrannassakin puhutaan useista miljoonista euroista tänä vuonna, lopullista tarvetta ei tiedetä ennen kuin vuoden lopussa, ja seuraava vuosi voi olla tätäkin vaikeampi. Tänä vuonna tilannetta ei voi korjata edes veroprosentin nosto, seuraavina vuosina se tuo kyllä apua, jos valtuusto yhteistuumin siihen päätyy.
Mistä säästetään?
Minusta on tärkeää, että ei lähdetä juustohöyläsäästöihin toimialoilla, joita on jo viimeisten hyvien vuosien aikana jatkuvasti höylätty. Asukkaiden oleelliset palvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta eivät saa huonontua. Onneksi kaupungilla on vielä ”löysääkin”, mistä höylätä – vähemmän välttämättömiä investointeja (esim. Tali-Ihantala museo) sekä erilaisia tukitoimintoja ja materiaalia, joita ei tarvita, voidaan tarkastella uudestaan.
Palveluissakin joudutaan varmasti valitettavasti säästämään, jos säästötarve on niin suuri kuin on puhetta ollut. Uskon kuitenkin, että monelle työntekijälle esim. julkisuudessa mainittu vapaaehtoinen ylimääräinen vapaa lomarahojen vaihtoehtona voisi olla kaiken kiireen keskellä helpotuskin, jos oma talous ei ole tiukilla. Kunnan on tehtävä vapaiden ajoitus huolella, jotta palvelujen laatu ei kärsi. Täysin kivutta kaikkia tarvittavia säästöjä ei varmasti voida tehdä, mutta ratkaisujen täytyy olla niin pehmeitä kuin mahdollista ja pitkällä aikajänteellä vähiten huonoiksi arvioitavia.
Säästetään energiaa ja luontoakin!
Kaupunki on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt nyt alkuvuodesta myös energiatehokkuuden parantamisen toimintasuunnitelman. Sehän on ilokseni jo näkynyt Ruoholampi IV:n rakennustapaohjeissa, joihin on ilmaantunut esim. ohjeistusta talojen sijainnista tuuliolosuhteiden mukaan ja suosituksia energiatehokkaaseen rakentamiseen. Sitovia velvotteita rakentajille energiatehokkuuden suhteen ei valitettavasti vielä ole. Energiatehokkuuteen liittyvät myös mm. energiakatselmukset kaupungin kiinteistöissä sekä energiatehokkaat hankinnat. Nyt on aika siirtyä suunnitelmista toteuttamiseen!
Parantamista energiatehokkuudessa varmasti löytyy, ja säästöjä saadaan. Nythän säästöpotentiaalia tällä saralla ei yleisesti tunnuta pitävän kovin tärkeänä, mutta itse uskon että sieltä saadaan aluksi säästöjä hyvinkin helposti. Mitään kun ei ole vielä tehty, eikä tiedetä edes kaupungin energian kulutuksen kehitystä viime vuosilta.
Yksi asia, missä säästöt eivät saa painaa, on Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. Leväongelma on hälyttävä ja surullinen merkki siitä mitä tapahtuu kun asioihin ei puututa ajoissa. Itse en usko poppakonsteihin, eli uusiin kanaviin ja virtauksien lisäämiseen, lopullisen ratkaisun saamiseksi. Ne ovat lääke oireisiin, itse tauti ei niillä parane. Pitää olla myös huolellinen, että toimet eivät vain siirrä ongelmaa muualle. Nyt on todella tärkeää että sinilevän aiheuttajat löytyvät. Syitä on varmasti useita, ja osaan voi liittyä elinkeinoelämän jätöksiäkin. Sateisen kesän myötä lisääntyneet hulevedet, maatalouden valumat, ehkä tulvineet turvetuotannon altaat, Kaukaan päästöt? Nämä kaikki ja muutkin mahdolliset aiheuttajat on käytävä avoimesti ja perusteellisesti läpi, ja kun syy löytyy, ryhdyttävä heti toimiin.
Puhemme samalla nyt jo ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, sillä sateisuuden on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämmetessä – samanlaisia ongelmia tulee varmasti jatkossakin. Kaupungissa laadittavan ilmasto-ohjelman ja tulevaisuuden strategioiden täytyy ottaa myös tulvimisongelmat huomioon jotta saamme kauniin järvemme säilymään kaikkien ilona!