Maakuntahallitus hyväksyi tiistaina 19.11. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian vuosille 2024-2027.
Strategia sinänsä on hyvä ja kannatettava, mutta onnistumisen mittareissa on kasvihuonekaasupäästöjen kaksinkertaistaminen lentoliikenteen muodossa. Tämä ei ole tavoitellun matkailun edistämisen kannalta edes tarpeellista, joten esitin kyseisen tavoitemittarin poistamista. Esitystäni kannatti vain Vasemmistoliiton Kaarina Kailo, joten hävisimme äänestyksen 9-2. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.
Eriävä mielipide kohtaan
179 § Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia
Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian tavoitteena on kasvattaa täällä vierailevien matkailijoiden määrää, parantaa matkailun kestävyyttä ja tukea matkailuelinkeinojen kasvua. Matkailustrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyviä ja kannatettavia. Strategian mittareista taulukon neljä ensimmäistä tavoitemittaria kuvaavat hyvin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Taulukon viimeinen mittari on lentomatkustajien määrä Oulussa ja Kuusamossa. Lentomatkustajien määrä Oulussa on puolittunut vuosien 2019–2023 välillä. Tästä huolimatta muut matkailun mittarit osoittavat matkailijamäärien ja matkailuelinkeinojen kasvua samalla aikavälillä. Taulukossa tavoitellaan lentomatkustamiselle noin 100 % kasvua vuodesta 2023 vuoteen 2027. Tämä tarkoittaisi samalla lentoliikenteen ilmastopäästöjen valtavaa kasvua. Tavoiteltava ilmastopäästöjen kasvu vastaa noin puolta koko Pohjois-Pohjanmaan tieliikenteen päästöistä. Näin suuri ilmastovaikutus tekisi koko matkailusektorista hyvin ympäristöhaitallisen ja olisi siten paitsi matkailustrategian kestävyystavoitteiden vastainen myös Pohjois-Pohjanmaan ilmastotavoitteiden vastainen. Vastaavaa päästövähennystä on mahdotonta tehdä muualla nykyisten päästövähennystavoitteiden päälle.
Lentomatkustajien määrän mittaaminen ei ole tarpeellista matkailustrategian seurannan kannalta. Muut mittarit ovat riittäviä, jotta asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voidaan todeta. Lentomatkustajien määrä ei edes kuvaa erityisen hyvin matkailijoiden määrää etenkään Oulun lentokentällä, jossa merkittävä osa lentomatkustajista on muita kuin tänne saapuvia turisteja. Tämän vuoksi lentomatkustajien määrän mittaaminen matkailustrategian yhteydessä ei ole tarpeellista eikä lentomatkustajien määrän kasvun tavoitteleminen ole perusteltua. Kuten strategian tavoiteosiossa todetaan, suurin osa kansainvälisistä matkailijoista saapuu lentäen. Näin on varmasti myös strategiajaksolla 2024–2027. Lentomatkustamisen kasvattaminen ei kuitenkaan voi olla eikä ole strategiassa itseisarvo eikä se itsessään tuota matkailuelinkeinolle lisäarvoa. Tärkeintä on, että matkailijat saapuvat tänne jollain tavalla, joka voi olla myös lentomatkailua kestävämpi matkustustapa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on luontokadon pysäyttämisen ohella kaikkien elinkeinojemme ja pitkän aikavälin talouskasvumme turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Mikäli emme onnistu pysäyttämään ilmaston lämpenemistä lähelle 1,5 astetta, koituu siitä kaikille elinkeinoillemme matkailu mukaan lukien katastrofaaliset seuraukset. Paitsi, että ilmaston lämpeneminen vie edellytykset talvimatkailumme vetovoimalta, ilmastokatastrofien pahaneminen vie mahdollisuudet matkustamiseen ulkomaisten turistien lähtömaissa. Lentomatkailun kasvun tavoitteleminen on lyhytnäköistä eikä sitä pidä asettaa matkailustrategian tavoitemittariksi.
Viimeisimmät kommentit