Aluehallitus käsitteli tiistaina 12.11. talousarviota 2025 ja taloussuunnitelmaa 2026-2027. Esitys oli laadittu siten, että Pohteen toiminta-ajan kumulatiivinen alijäämä tulee katetuksi rahoituslain edellyttämällä tavalla vuoden 2026 loppuun mennessä ilman lisärahoitusta. Tämä ei ole mahdollista ilman, että lakisääteisiä palveluita jätettäisiin tuottamatta. Mielestäni lakisääteisten palveluiden tuottaminen on tärkeämpää kuin alijäämien kattaminen säädetyssä ajassa. Toisaalta taloussuunnitelma tulee laatia ja hyväksyä sellaisena, että sen on realistisesti toteutettavissa. Päätöksentekijänä en voi hyväksyä suunnitelmaa, jota ei voida toteuttaa tai jota ei ole tarkoituskaan toteuttaa.

5 § Taloussuunnitelman 2025-2027 suunnittelukehykset

Tein seuraavan muutosesityksen:

Talousarvion ja suunnitelman kehykseen lisätään rivi:

”Arvio tarvittavasta lisärahoituksesta” ja siihen

vuoden 2026 sarakkeeseen 70 milj. euroa hyvinvointialueiden rahoituslain 11 § mukaista lisärahoitusta

Toimintakatteeksi vuodelle 2026 muutetaan -1900 euroa.

Toimintakatteen muutokseksi tulee tällöin 1,3 %.

Kukaan ei kannattanut esitystäni. Jätin seuraavan eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide

Esitetty talousarvion ja suunnitelman kehys ei ole realistinen vuoden 2026 osalta. Rahoituslaki vaatii, että hyvinvointialueiden kumulatiiviset alijäämät tulee olla katettuna vuoden 2026 loppuun mennessä. Suunnittelukehys on laadittu tämän mukaisesti siten, että kumulatiivinen alijäämä saadaan nollattua vuonna 2026. Tästä syystä toimintakatteeksi vuodelle 2026 on määritelty -1830 euroa, mikä tarkoittaa toiminnan supistamista vuoden 2025 tasosta. Tämä ei ole mahdollista ilman, että pohjoispohjalaisten tarvitsemia lakisääteisiä palveluita jätettäisiin merkittäviltä osin tuottamatta. Historiallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvu on ollut 4–5 % vuodessa. Tätä pienempään kasvuun pääseminen edellyttää tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteitä, joilla palvelut järjestetään aiempaa kustannustehokkaammin.

Esittämäni tavoite toimintakatteen 1,3 % kasvusta on erittäin kova ja vaatisi todennäköisesti vielä uusia talouden sopeuttamistoimia jo päätettyjen lisäksi. Silti arvioitu rahoitus vuodelle 2026 ei riitä alijäämien kattamiseen tällä kasvuprosentilla, vaan tarvitaan 70 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Mikäli lisärahoitusta ei saada ja toimintakate kasvaa 1,3 %, jää vuonna 2026 kattamattomia alijäämiä vastaavasti 70 miljoonaa. Taloussuunnitelma tulee kuitenkin laatia rahoituslain mukaiseksi, vaikka toteutuvassa rahoituksessa ja kuluissa onkin merkittävää epävarmuutta.

Esitys talousarvio- ja taloussuunnitelmakehykseksi laaditaan kulloisenakin hetkenä sen hetkisiin päätöksiin ja taloustietoihin perustuen. Vuodelle 2026 tarvittavan lisärahoituksen määrä voi muuttua, kun vuoden 2024 tilinpäätösennuste ja arvio hyvinvointialueiden tulevasta rahoituksesta tarkentuvat.