Oulun kaupungissa ei nykyään juurikaan edistetä ympäristöasioita. Pikemminkin mennään taaksepäin ja kumotaan tai jätetään toteuttamatta aiempiakin päätöksiä. Tilanteeseen ei ole näköpiirissä muutosta niin kauan, kuin poliittiset voimassuhteet ovat nykyisellään.
Tässä pitkähköt kuulumiset Yhdyskuntalautakunnan kokouksesta 22.8.2023. Mitään luontoasiaa ei tietenkään saanut taaskaan läpi. Jätin eriävät mielipiteet, mutta mitäpä sitten. Joku historian tutkija joskus toivottavasti joskus ehkä lukee niitä. Luontoasioita oli useita. Kirjoitan tässä muutamasta.

3 Yhdyskuntalautakunnan talousarvio 2024 ja -suunnitelma 2025 -2026
Muutosesitykseni laajemmista luontotavoitteista ei saanut kannatusta, vaan hävisi äänin 8-5 (vihr, vas, ja sdp tukena).
Jätin eriävän mielipiteen.
Eriävä mielipide.
Oulun kaupungin ympäristöohjelman päivitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.6.2023. Samalla hyväksyttiin, että toteutetaan LUMO-selvityksen toimenpiteitä. LUMO-selvitys listaa 35 toimenpidettä, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta Oulussa. Lähes kaikki toimenpiteet kuuluvat Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden toimialaan. Yksi toimenpiteistä on vieraslajien poisto. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2024 on esitetty, että vain vieraslajien poistoa jatketaan. Aiempina vuosina on toteutettu monia LUMO-selvityksessä mainittuja toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen edellyttää, että luonnonhoito- ja suojelutoimenpiteiden määrää lisätään aiemmasta eikä vähennetä. Tässä vaiheessa vuotta emme vielä tiedä tarkasti, mitä toimenpiteitä vuonna 2024 pystymme toteuttamaan. Siksi toimintasuunnitelmaan on syytä kirjata yleisesti: ”Toteutetaan LUMO-selvityksen toimenpiteitä”, jolloin talouden ja toiminnan seurannassa vuoden aikana ja toimintakertomuksessa vuoden päätteeksi voidaan raportoida toteutuneet toimenpiteet.
12 Yhdyskuntalautakunnan vastaus valtuuston talousarvioaloitteeseen: Kaupungin metsistä hakattavan puun jalostusasteen nostaminen
Esitin, että vastaus palautetaan valmisteluun siten, että vastauksessa tarkennetaan seuraavia kysymyksiä:
-Mihin menee kuitupuu? Miten varmistetaan, että kuitupuuta ei mene merkittävästi energiaksi?
-Mihin menevät hirsiksi sopivat ylijäreät tukit? Miten selvitetään markkinoita ylijäreälle puulle?
-Mihin menevät pienet tukkipuuerät? Miten pienten puuerien jalostusastetta voidaan nostaa siten, että pienempi osa tukkikokoisesta puusta päätyisi energiaksi.
Tämä ei käynyt enemmistöle, vaan hävisi äänin 8-5 (vihr, vas, ja sdp tukena).
Keskustelun aikana selvisi, että vuodesta 2022 alkaen Oulun kaupungin metsistä hakattava puu (1,2-1,5 miljoonan euron arvosta vuodessa) menee pääosin suoraan Oulun Energialle polttoon. Vain isommat erät keskikokoista mänty- ja kuusitukkia myydään Junnikkalan sahalle. Kaikki ylijäreät, pikkutukit, ainespuu (sellupuu) ja pienemmät puuerät menevät energiapuun mukana poltettavaksi. Aivan järkyttävää arvokkaan raaka-aineen tuhlausta.
13 Yhdyskuntalautakunnan vastaus valtuuston talousarvioaloitteeseen: Merenrantaniittyjen hoito yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa
Vastaus oli käytännössä, että ei tehdä mitään, ellei niittyjen hoitoa voida käyttää jonkin kaupungin aiheuttaman luontohaitan kompensaationa tai myydä johonkin kompensaatioksi. Esitin kompensaatiomaininnan poistamista. Hävittin 9-4. Vain Vihr. & Vas. ymmärsivät asian. Jätin eriävän mielipiteen.
Eriävä mielipide
Ekologisesta kompensaatiosta säädetään Luonnonsuojelulain (LSL) 11. luvussa. Valtuustoaloitteessa, johon vastaus annetaan, ei viitata ekologisiin kompensaatioihin, vaan Oulun kaupungin normaaliin Ympäristöohjelman ja Merikaupunki Oulu toimenpidesuunnitelman mukaisiin rantojenhoitotöihin. Rantojen hoidon tarkoituksena on avata merimaisemia ja luoda elinympäristöjä harvinaisille rantalinnuille. Aloitteessa tarkoitettu rantojen hoito ei siis ole ekologista kompensaatiota. Ekologisen kompensaation keskeinen periaate on, että sen on oltava lisäistä eli sellaista, jota ei muutoin toteutettaisi. Esimerkiksi Kallenrannan niittyä on aiemmin hoidettu Kallenrannan perinnemaisemayhdistyksen ja ELY-keskuksen yhteistyönä osittain luonnonsuojelurahoituksella. Rantaniittyjen hoito Oulun alueella on muutoinkin aktiivista ja sitä tehdään joka tapauksessa monista syistä.
Ekologisella kompensaatiolla on tarkoitus korvata jossain toisaalla tehtävä luontoarvojen heikennys. Rantaniityn hoito ei ole varsinaisesti heikentyneen luonnon ennallistamista vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi ojitetun suon tai hakatun metsän ennallistaminen. Niityn hoidolla muutetaan korkeita kasveja kasvava ranta matalien ruohojen peittämäksi rantaniityksi. Tällöin osa lajeista häviää ja toiset lajit hyötyvät. Hyötyjiä ovat mm. monet kahlaajalinnut. Kompensaatiomielessä niityn hoidosta syntyvä luontoarvo voisi sopia lähinnä kahlaajien elinympäristön kompensoinniksi. Se kuitenkin edellyttäisi, että jossain vastaavasti hävitettäisiin kahlaajien elinympäristöä, jotta kompensaatio voitaisiin toteuttaa. Merkittävät kahlaajarannat ovat käytännössä kaikki luonnonsuojelualueilla eikä niihin kohdistu minkäänlaista uhkaa. Tämänkään vuoksi ajatus kompensaatiosta ei ole realistinen.
Valmistellun vastaustekstin maininta kompensaatiosta nähtävästi viittaa LSL:n pykälään 103 §. Kyseisessä pykälässä säädetään luonnonarvojen tuottamisesta. Oulun kaupungilla on maaomaisuutta, jota voitaisiin hyödyntää luonnonarvojen tuottamisessa, mutta varsinainen kompensaatiokohteiden tuottaminen ja niihin liittyvä riskien ja hyvitettävyyden laskenta eivät ole kuntien perustoimintaa. Kunnat (kuten Oulun kaupunki) voivat kyllä tarjota maaomaisuuttaan ekologista kompensaatiota varten, mutta varsinainen toteutus on syytä jättää asian hyvin tuntevien toimijoiden tehtäväksi.
Kuntien tehtävä sen sijaan on vastuu luonnon monimuotoisuudesta alueellaan. Tämä koskee myös Oulun kaupunkia. Uhanalaisen rantalinnuston elinmahdollisuuksien turvaaminen on LUMO-ohjelman toimenpide 4 (s.13.). LUMO-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen on hyväksytty osana Ympäristöohjelman päivitystä kaupunginhallituksessa 26.6.2023. Rantojen hoitoa tulee toteuttaa tämän päätöksen mukaisesti.
Luonnon monimuotoisuutta edistävillä ja turvaavilla toimenpiteillä korjataan niitä luonnolle haitallisia vaikutuksia, joita vuosikymmenien aikana on ihmistoiminnan myötä syntynyt, ja joiden vuoksi luonto on köyhtynyt. Kompensaatio vastaa vain uusiin uhkiin, ja sen tarkoitus on estää luontokadon paheneminen edelleen. Oulun kaupungin on edistettävä luonnon monimuotoisuutta ympäristöohjelmassa päätetyn ja lainsäädännössä säädetyn mukaisesti. Sen lisäksi on tärkeää hyvittää myös tulevat luontoa heikentävät hankkeet kompensaatioilla, mutta kompensaatiota ei pidä sekoittaa muutoinkin tehtävään luonnonhoitotyöhön ja suojelualueverkoston kehittämiseen.

Edellä esitetyn perusteella aloitevastastauksen viimeinen virke: ”Samassa yhteydessä selvitetään, voidaanko merenrantaniittyjen hoitotoimenpiteet hyväksyä mahdollisiksi kompensaatiotoimenpiteiksi.” tulee poistaa.