Kirjoituksemme sanomalehti Kalevan Lukijalta-palstalla

Kaupunki häviämässä 2 miljoonaa euroa Oulunsalonrannan jakosopimuksessa

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 23.8. kokouksessaan äänestyksen jälkeen Oulunsalonrannan jakosopimuksen. Alueen maanomistus on 80 % kaupungin ja 20 % Oulunsalon ranta Oy:n. Kustannukset ja hyödyt pitäisi jakaa tässä suhteessa. Maan kokonaisarvoksi on laskettu 2 704 419 €, josta 20 % on 540 900 eli keskimäärin 13 tonttia. Jakosopimuksessa Oulunsalon ranta Oy:lle annetaan kaikki merenrantatontit, ja on jätetty huomiotta, että rantatonttien arvo on merkittävästi muita tontteja korkeampi. Kiinteistösijoittajan hinta-arvio rantarivin tonteille on 150–200 €/m2 eli kaupunki häviää tonttien jaossa vähintään puoli miljoonaa euroa.

Oulunsalon ranta Oy:lle päätettiin samalla varata kerrostalotontti suistonäkymällä huippupaikalta Hartaanrannasta, arvoltaan noin 1,3 miljoonaa euroa. Tontti on ”kompensaatio” jostain menetetystä rakennusoikeudesta, mitä ei ole missään kirjallisesti sovittu. Oulunsalonranta Oy yrityksenä ei täytä edes vähimmäisehtoja, uskottava rakennusliike ja luottoluokitus, mitä kaupunki on asettanut tontinluovutukselleen. Tontti annetaan siis yritykselle, jonka tarkoitus on vain kilpailuttaa rakennusliikkeitä ja ottaa välistä mahdollisimman suuri tuotto. Tontilla voi tehdä voittoa esimerkiksi miljoona euroa.

Kolmas kaupungille epäedullinen osa sopimusta on katu- ja puistorakentamisen kustannusten jako. Normaalisti ne jaetaan maanomistajien kesken samassa suhteessa kuin hyödyt. Kustannusten suuruusluokka lienee 2,5 miljoonaa euroa, josta 20 % kuuluisi Oulunsalonranta Oy:lle. Nyt kaupunki ottaa tämän kustannuksen kokonaan veronmaksajien kontolle.

Yhteen laskettuna Oulunsalonranta Oy saa 2 miljoonan euron hyödyn, mikä on samalla Oulun kaupungin tappio. Jakosopimus ylittää kohtuullisuuden rajat edullisuudessaan yksityiselle sopijaosapuolelle. Viimekädessä Oulunsalonrannan kiinteistö voitaisiin jakaa viranomaistoimituksena halkomalla.

Erikoista on, että päätöksen tueksi ei ole esitetty sopimuksia, mihin menettely perustuu. Päinvastoin. Oulun kaupunginvaltuustossa jätettyyn valtuustoaloitteeseen vuodelta 2017 on vastattu näin:

”Kukaan Oulunsalon tai Oulun kaupungin viranhaltija ei ole

antanut eikä ole ollut oikeutettu antamaan mitään kaupunkia

sitovia lupauksia, joita kaupungin päättävä elin ei asiasta

päätöstä tehtäessä tietäisi ja joka ei kävisi ilmi kauppakirjasta.”

Vastaavasti 24.4.2012 päätetyssä Oulunsalonrannan itäosan asemakaavoituksen aiesopimuksen purkamisessa on sovittu:

”Osapuolet sopivat, että eivät ole aloitetusta kaavatyöstä ja sopimuksen purkamisesta toisilleen korvaus- tai vahingonkorvausvelvollisia.”

Tämän perusteella mitään omistussuhteesta poikkeavaa maaomaisuuden jakoa tai kompensaatiota ei pidä tehdä. Kyse on merkittävästä kaupungin omaisuuden lahjoittamisesta yksityiselle toimijalle. Positiivisena näkökulmana voi todeta, että tämä ei onneksi ole normaali käytäntö, vaan suorastaan ennenkuulumatonta kaupungin maaomaisuuden siirtoa yksityisiin taskuihin.

kaupunginvaltuuston ja yhdyskuntalautakunnan jäsenet

Esa Aalto, Vihreät

Ville Luotola, Vasemmistoliitto

 

Vastine Kalevan uutiseen, jossa oli haastateltu kaupungingeodeettia:

Mistä näkemyserot Oulunsalonrannan jakosopimuksesta johtuvat

Kaleva 31.8. uutisoi kaupungingeodeetti Puhakan ja toimitusjohtaja Kurkelan selitykset Oulunsalonrannan jakosopimuksen erikoisuuksista. Haluamme tässä kirjoituksessa selventää, mistä miljoonien eurojen näkemysero syntyy.

Puhakka ja Kurkela tulkitsevat kaikki Oulunsalonrannan tontit samanarvoisiksi. Asemakaavakarttaa tarkastelemalla tai paikan päällä käymällä selviää, että rantarivin tonteilta on rantaniityn yli suora merinäköala myös maanpinnan tasosta. Onko tontin arvo eri merenrannassa kuin Hailuodontien varressa? Joka tapauksessa kaikki esteettömän merinäköalan tontit annetaan perustelematta yksityiselle osapuolelle.

Puhakka ja Kurkela perustelevat Hartaanrannan kerrostalotontin varaamista kauppakirjan kirjauksella: ”Neuvotteluissa otetaan huomioon Oulunsalon kunnanhallituksen vuosina 2010–2012 aikana Salonrantaa koskevien päätösten vaikutukset yksityisen maanomistajan oikeusturvan kannalta”. Mitään viitattuja päätöksiä tai sopimuksia ei ole esitetty julkisuudessa eikä myöskään yhdyskuntalautakunnassa tai muuallakaan. Arkistoista on löydettävissä 24.4.2012 päivätty Oulunsalonrannan itäosan asemakaavoituksen aiesopimuksen purkusopimus, joka päättyy näin: ”Osapuolet sopivat, että eivät ole aloitetusta kaavatyöstä ja sopimuksen purkamisesta toisilleen korvaus- tai vahingonkorvausvelvollisia.” Mitään muita sopimuksia ei edelleenkään ole esitetty missään, emmekä tiedä, onko sellaisia olemassa. Tontin varaamista on myös perusteltu ”kompensaatiolla menetetystä rakennusoikeudesta”. Missään ei kuitenkaan ole esitetty, mitä rakennusoikeutta kompensoidaan. Ainakaan kaupan kohteena olleella Oulunsalonrannan kiinteistöllä (10:294) ei ole ollut yhtään rakennusoikeutta ennen nykyistä asemakaavaa. Yksityinen omistaja on kyllä Oulunsalon kunnan aikana esittänyt omissa kaavaluonnoksissaan alueelle huomattavaa määrää rakentamista, mutta kaavaluonnos ei vielä tarkoita rakennusoikeutta.

Asuntomessualueen rajausta ei tietojemme mukaan ole vielä päätetty, mutta joka tapauksessa varattava kerrostalotontti on kaupungin huippupaikalla. Vastaavia on aiemmin myyty tarjouskaupalla usean miljoonan euron hintaan. Tontin varaaminen yksityiselle tarkoittaa, että kaupunki perii tontista vuokran, mutta yksityinen voi myydä rakennusoikeuden eteenpäin eniten tarjoavalle. Järjestelystä yksityiselle syntyvää tuottoa on vaikeaa arvioida, mutta kyse on joka tapauksessa miljoonaluokasta. Näkemysero on siinä, onko tämä järjestely normaalia.

Kauppakirjassa on sovittu asemakaavoitukseen liittyvien kustannusten kuulumisesta kaupungille. Oulu on siis jo tarjonnut asemakaavan yksityiselle maanomistajalle veloituksetta, mikä on näin suuressa mittakaavassa poikkeuksellista. Nyt näkemyseroa on siitä, pitääkö kaupungin maksaa kokonaan miljoonia euroja maksava katu- ja puistorakentaminenkin.

Arviomme 2 miljoonan euron hyödystä yksityiselle osapuolelle on varovainen. Onnistuneilla tonttikaupoilla yksityisen tienesti voi olla paljon suurempikin.

Esa Aalto, Vihreät
Ville Luotola, Vasemmistoliitto