Päättäjältä-kirjoitukseni sanomalehti Rantapohjassa 30.6.2022
Otsikoin vuoden ensimmäisen Päättäjältä-kirjoitukseni (Rantapohja 13.2.2022) ”Hyvinvointialue rakennetaan yhteistyöllä”. Tuolloin aluevaalit olivat vasta edessä, enkä tiennyt, tuleeko minulla jatkossa olemaan roolia hyvinvointialueen päätöksenteossa. Vaalien jälkeen päädyin kuitenkin aluehallitukseen, jolla on poliittisista toimielimistä merkittävin rooli päätettäessä miltä hyvinvointialue tulee näyttämään. Aluehallituksen alkutaival on sujunutkin todella hyvässä yhteishengessä. Ani harvasta asiasta on jouduttu äänestämään ja niissäkin kyse on ollut yksittäisestä erilaisesta näkökulmasta. Hyvän yhteishengen ja yksimielisen päätöksenteon ansiosta valmistelu on sujunut ripeästi.
Tulevan organisaation rakentaminen aloitettiin hyväksymällä hallintosääntö, jonka jälkeen olemme valinneet johtajia ylimmältä tasolta alkaen. Ilman hallintoa ja johtajia ei nimittäin voida järjestää mitään palveluita. Johtajien määrä kuitenkin vähenee enemmän kuin puoleen, kun uutta hallintoa verrataan nykyisissä organisaatioissa työskentelevien johtajien määrään. Hyvinvointialueen johtajilla on laajemmat vastuut ja suurempi työmäärä kuin esimerkiksi kunnissa tai sairaanhoitopiirissä, joten luonnollisesti myös palkkoja on tarkistettu samassa suhteessa. Palkkataso on kuitenkin alempi kuin esim. Etelä-Suomen väkirikkaammilla hyvinvointialueilla. Joka tapauksessa hallinnon keventyminen tuo merkittävästi säästöä verrattuna nykyisen hallintorakenteen ylläpitämiseen.
Hyvinvointialueen rahoitus tulee valtiolta laskentamalliin perustuen. Rahaa ei saada mistään lisää, eikä velanottovaltuutta ole, joten talousarvio on tehtävä annetussa raamissa ja siinä on myös pysyttävä. Pelkkä hallinnon kevenemisestä syntyvä säästö ei riitä kattamaan tiukkenevan rahoituksen vuoksi syntyvää säästötarvetta. Siksi myös palvelut on kyettävä järjestämään nykyistä tehokkaammin.
Aluevaltuusto aloitti järjestämissuunnitelman käsittelyn kevätkauden viimeisessä kokouksessaan. Järjestämissuunnitelma tarkoittaa mm. palveluverkkoa. Rahoituksen riittävyyden lisäksi työn haastavuutta lisää osaavan työvoiman saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstöä ei saada riittävästi nykyisen kaltaisen palveluverkon ylläpitämiseksi. Sen vuoksi palveluiden järjestäminen on mietittävä suurelta osin kokonaan uudella tavalla. Kaikkia palveluita ei voida jatkossa tarjota kaikissa palvelupisteissä nykyisessä laajuudessa. Palvelut on kohdistettava entistä enemmän suurimman tarpeen mukaan, palveluverkkoa on joiltain osin tiivistettävä ja sähköisten palveluiden osuutta lisättävä.
Toivoa sopii, että hyvinvointialueen päättäjien hyvä yhteishenki säilyy vielä syksylläkin. Nyt ei pidä juuttua puolustamaan kaikkea omien kylien nykyistä palvelutarjontaa, vaan Pohjois-Pohjanmaata on katsottava kokonaisuutena, jotta meille tärkeät hyvinvointipalvelut ovat jatkossakin kaikkien saatavilla aina niitä tarvittaessa. Uskon kaikkien päättäjien tekevän parhaansa tässä haastavassa tilanteessa.
Esa Aalto
kaupunginvaltuutettu
hyvinvointialueen hallituksen jäsen
maakuntahallituksen varapuheenjohtaja
Viimeisimmät kommentit