Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 15.3.2022 käsiteltiin Virpiniemen ja Meriniemen asemakaavan muuttamista pysyvän asumisen sallivaksi.
151 Asemakaavan muutos 564-2531 (Virpiniemen Meriniemi ja Kellonlahti), OAS
Koska esitetty asemakaavamuutos olisi lain vastainen, esitin, että siihen ei ryhdytä. Äänestyksessä kannallani olivat Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat, mutta hävisimme äänin 9-4. Jätimme päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:
Esitetty asemakaavan muutos on Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 32 §, 42 § ja 54 § vastainen. Pysyvän asumisen salliminen esitetyssä laajuudessa ei toteuta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa eikä Uuden Oulun yleiskaavaa. Siten kaavahanke vaikeuttaa kyseisten kaavojen toteutumista, mikä on MRL:n vastaista. Päätösesityksessä ei ole selostettu, miten tässä kaavahankkeessa otetaan huomioon maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava siten kuin siitä MRL:ssä säädetään.
Nykyisen asemakaavan loma-asuntojen korttelialueet on laadittu vastaamaan loma-asuntojen kysyntään. Pysyvän asumisen salliminen kyseisillä kortteleilla muuttaa alueen käyttötarkoitusta, jolloin loma-asuminen tulee jollain aikavälillä siirtymään muualle. Tällaista muutosta ei ole ennakoitu eikä suunniteltu voimassa olevissa yleiskaavassa eikä maakuntakaavassa. Kun uutta loma-asumisen aluetta ei ole osoitettu, voisi asemakaavan muutos johtaa joko pulaan loma-asuntotonteista tai loma-asumisen suunnittelemattomaan laajenemiseen seudullisesti merkittävällä virkistysverkoston kannalta tärkeällä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueella.
Esitetty asemakaavan muutos on kaupunkistrategian vastainen. Pysyvän asumisen salliminen Virpiniemessä on vastoin kaikkia kaupunkistrategiassa päätettyjä toimenpiteitä, joilla tavoitellaan kestävän kaupunkirakennetta:
Strateginen toimenpide 1. Mahdollistamme kestävän kasvun tiivistyvällä kaupunkirakenteella.
-Esitetty kaavamuutos hajauttaa kaupunkirakennetta, kun merkittävä määrä pysyvää asumista osoitetaan yli kilometrin päähän nykyisen taajamarakenteen reunasta.
- Luomme edellytykset hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi kestävällä maankäytön suunnittelulla ja kestävällä rakentamisella
-Esitetty kaavamuutos ei ole hiilineutraaliutta tukevaa maankäytön suunnittelua eikä mahdollista energiankäytön kannalta kestävää rakentamista. Virpiniemen alueella rakennukset ovat sähkölämmitteisiä, koska kaukolämpöverkko on kaukana eikä maalämpökaivojen poraaminen ole mahdollista maaperän ominaisuuksien vuoksi. Tontit on sijoitettu siten, että ne tukevat ensisijaisesti loma-asumista, eivätkä rakennusten sijoittelu ja katuverkko tue esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämistä ja kestävää liikkumista - Tuemme kestävällä kaupunkirakenteella kävelyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikenteen käyttöäarjen matkoilla.
Pysyvän asumisen laajentaminen alueelle, joka on kaukana palveluista, ja jossa ei ole joukkoliikennettä, ei mahdollista kestävien kulkutapojen hyödyntämistä. Virpiniemi ei ole saavutettavissa joukkoliikenteellä, eikä liikenteellinen sijainti tue sen käynnistämistä. Arjessa tarvittavat palvelut kuten päiväkodit, koulut ja kaupat ovat 3–6 kilometrin päässä, mikä ei tue kävelyn eikä pyöräliikenteen käyttöä. - Mahdollistamme toimivalla ja turvallisella kaupunki-infralla miellyttävän arjen.
Virpiniemen katuverkko on mitoitettu leveydeltään, pohjarakenteeltaan ja pinnoitteeltaan loma-asumisen tarpeisiin. Pysyvästä asumisesta syntyvä liikenteen ja mm. lasten määrän kasvu edellyttäisi alueen infran merkittävää saneeraamista toimivan ja turvallisen arjen varmistamiseksi. Katuverkon saneeraamista ei ole suunniteltu eikä sen arvioituja kustannuksia ole esitetty.
Kaavahanke ei toteuta kaupunginvaltuustossa 28.2. hyväksyttyä Oulun maankäytön toteuttamisohjelmaa, jossa määritellään kaupungin tonttivarannosta tulevina vuosina luovutettavat omakotitontit. Virpiniemen alueen loma-asuntotonttien käyttötarkoituksen muutos mahdollistaisi 220 omakotitalon rakentamisen Virpiniemeen. Asemakaavan muutos koskisi myös jatkuvassa haussa olevia kaupungin tontteja. Tätä ei ole millään tavalla huomioitu maankäytön toteuttamisohjelmassa.
Esitetyn kaavahankkeen kustannusten jakautuminen ei ole kohtele maanomistajia tasa-arvoisesti. Oulussa on ollut käytäntönä, että hyödyn saava maanomistaja maksaa kaavoituksen. Tässä tapauksessa kaupunki on kuitenkin maksamassa merkittävän osan kaavoituksesta. Lisäksi asemakaavaa ollaan muuttamassa myös kaupungin omistamien tonttien osalta, vaikka hanke ei ole kaupungin edun mukainen, vaan käynnistetään yksityisten hakemuksesta yksityisen edun vuoksi. Täten esitetty asemakaavamuutos voi olla myös MRL:n 91 a § vastainen.
Kaavoitusta käynnistettäessä ei ole huomioitu riskiä asemakaavamuutoksen kumoutumiseen siinä tapauksessa, että lainvastaisesta kaavasta valitetaan hallinto-oikeuteen. Kaavahankkeeseen ja sen kustannuksiin sitoutuville maanomistajille ei ole tiedotettu, kenelle kustannukset jäävät maksettaviksi, mikäli kaava ei saa lainvoimaa.
Kaavoituksen resurssit maankäytön toteuttamisohjelman, kaupunkistrategian, kärkihankkeiden ja muiden ohjelmien mukaisten suunnitelmien toteuttamiseen ovat rajalliset ja osin riittämättömät. Työntekijäresurssin ja ulkoa tilattavan konsulttityön kohdistaminen yksityiseen kaupunkistrategian ja yleiskaavan vastaiseen kaavahankkeeseen ei ole lainkaan järkevää. Kaikki tehty työ menee vieläpä hukkaan siinä tapauksessa, että koko kaavahanke todetaan lain vastaiseksi ja palautuu sen vuoksi takaisin lähtöpisteeseen. Kaavoitustyö tulee suunnata kaupunkistrategian ja yleiskaavan toteuttamiseen ja muihin kaupunginvaltuuston hyväksymien suunnitelmien mukaisiin hankkeisiin.
Edellä mainituista syistä esitettyä asemakaavan muutosta Virpiniemessä ja Meriniemessä ei pidä käynnistää.
Viimeisimmät kommentit