Hyvinvointialueen valmistelun laajan seurantaryhmän 2. varapuheenjohtajana osallistun myös suppean seurantaryhmän kokouksiin.
Uusin kokoustiedote viimeisestä ennen joulutaukoa pidetystä kokouksesta löytyy täältä.
Käsittelyssä oli useita merkittäviä asioita koskien tulevan hyvinvointialueen perustamista.
Ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämiseksi perustamme alueen kuntien kanssa yhteisiä in house -yhtiöitä, joilla nämä palvelut tuotetaan. Liikevaihto on maakunnassamme niin suuri, että muuta vaihtoehtoa palveluiden tuottamiseen yhdessä kuntien kanssa ei ole.
ICT-palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi tietokonepäätteitä, pilvipalveluita, konesalipalveluita, ohjelmistoja ja tietohallintoa. Olemme päättäneet hankkia nämä palvelut Istekki Oy:ltä. Istekki ei ole mikä tahansa markkinoilla toimiva yritys, vaan me omistamme sen yhdessä Pohjois-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien ja Kuopion kaupungin kanssa. Osakekaupat vahvistettiin vastikään. Potilastietojärjestelmäksi saamme Pohjois-Suomi vetoisesti kehitettävän Esko-potilastietojärjestelmän.
Sote-kiinteistöjen ja irtaimiston omistus on herättänyt viimeaikoina paljon keskustelua. Kuntien omistamat kiinteistöt tullaan vuokraamaan hyvinvointialueelle 3-vuoden sopimuksella, minkä jälkeen jatkosta päätetään erikseen. Irtaimisto siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle ilman korvausta. Tätä tilannetta ovat jotkin kunnat käyttäneet lyhytnäköisesti hyväkseen siten, että ovat myyneet irtaimistoaan sijoittajille saadakseen pikavoittoja. Tarpeellinen irtaimisto on tietenkin sitten vuokrattu takaisin leasing-sopimuksella. Näin kunta saa pienen myyntivoiton, mutta hyvinvointialue ei saakaan irtaimistoa vaan kalliit leasing-sopimukset. Jokainen tietysti ymmärtää, että tällainen toiminta ei ole hyvinvointialueen, siis meidän kaikkien yhteisen edun mukaista. Nyt pitäisikin panna jäitä hattuun ja pidättäytyä kaikenlaisesta sellaisesta osaoptimoinnista, josta tulee jälkikäteen koitumaan veronmaksajille iso lasku.
Lisäksi käsittelimme hyvinvointialueen vastuuyksikkö- ja johtamisrakennetta.
Lopuksi saimme lyhyesti tilannekatsauksen hyvinvointialueen tulevaan verkkotunnukseen. Lyhenteestähän järjestettiin neuvoa-antava verkkoäänestys, jonka osallistumislinkki jaettiin näilläkin verkkosivuilla. Yli 500 vastauksesta suosituin oli POPalue, mutta valitettavasti Kotimaisten kielten keskus ei suosittele sen käyttöön ottoa. POP viittaa heidän mielestään liikaa populaarimusiikkiin eikä siksi sovi hyvinvointialueelle.
Virallisena verkkotunnuksena päätettiin ottaa käyttöön pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi. Sähköposteissa käytetään lyhempää ppalue.fi. Lisäksi myöhemmin voidaan päättää vielä erillinen brändinimi.
Viimeisimmät kommentit