Kolumni Rantapohja-ledessä 21.10.2021
Oulussa on 2000-luvulla investoitu voimakkaasti kaupungin kasvuun. Viime vuosina katuverkkoa on laajennettu erityisesti Hiukkavaarassa ja Ritaharjussa.
Uuden katuverkon rakentaminen ei kuitenkaan ole ilmaista. Se nielee liki 10 miljoonaa euroa kaupungin vuosittaisesta katujen rakentamiseen osoitetusta 16 miljoonan määrärahasta. Kuten myös Haukiputaalla ja Kiimingissä olemme huomanneet, uudisrakentamisen suuri osuus näkyy olemassa olevien katujen perusparannusten lykkääntymisenä. Peruskorjauksiin käytettävissä olevaa rahaa on viime vuosina ollut vain puolet tarvittavasta tasosta.
Nyt myös valtio on herännyt tähän kasvavien kaupunkiseutujen ongelmaan, ja Oulullekin on myönnetty yhteensä noin 4 miljoonaa euroa valtion avustusta Hiukkavaaran katujen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Näin kasvavien kaupunkien omat rahat riittäisivät paremmin nykyisten katujen ja kunnallisteknisten verkostojen korjausvelan vähentämiseen. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden viranhaltijat esittivätkin keväällä, että valtion avustuksen turvin lisättäisiin Oulun ensi vuoden talousarvioon katujen, teiden, siltojen ja torialueiden rakentamismäärärahaan 2 miljoonaa euroa. Tällä rahalla voitaisiin jatkaa mm Kiviniemen Lohitien ja Haukiputaan Kirkonkylän katujen korjauksia ja käynnistää Niemeläntörmän aluesaneeraus.
Kaupunginjohtaja kuitenkin päätti talousarvioesityksessään esittää, että valtiolta saatua avustusta ei hyödynnetä katumäärärahojen nostoon, vaan kaupungin omaa osuutta katuinvestoinneista leikataan vastaavasti. Talousarvioesityksen tultua yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn, emme olleet tästä ihan yksimielisesti samaa mieltä. Esitys investointirahojen palauttamisesta tarvittavalle tasolle ei kuitenkaan aivan saanut lautakunnan enemmistöä taakseen.
Seuraavaksi talousarviota käsitellään kaupunginhallituksen talousarvioriihessä. Ainakin oma valtuustoryhmäni esittää 2 miljoonan euron määrärahalisäyksen palauttamista katujen ja kunnallistekniikan saneerauksiin käytettäväksi. Näiden rahojen pois leikkaaminen säästämiseen vedoten ei ole järkevää.
Ylipäätään korjausvelan kasvattaminen ei tuo säästöjä, sillä välttämättömien korjausten lykkääminen tekee niistä entistä kalliimpia. Kyse ei ole pelkästään kaduista vaan myös katujen alla kulkevista vesijohto- ja viemäriverkostoista. Nyt vanhoja vuotavia putkistoja joudutaan korjaamaan hätäpaikkauksin, mikä ei ole halpaa sekään. Unohtaa ei sovi myöskään alueiden vetovoimaisuutta, asumisviihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Katujen ja kunnallistekniikan hyvässä kunnossa pitäminen toisi kaupungille pidemmällä aikavälillä sekä säästöjä että lisätuloja. Tämä lienee ollut myös maamme hallituksen tavoitteena, kun kasvavien kaupunkiseutujen investointien tukemisesta on valtion tasolla päätetty.
Toivotaan, että kaupunginhallitus ymmärtäisi asian tärkeyden tai viimeistään kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä saataisiin katujen ja kunnallistekniikan korjausinvestointien määräraha sille kuuluvalle tasolle.
Esa Aalto, kaupunginvaltuutettu, Vihreät
Viimeisimmät kommentit