Esitin Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle mielipiteeni Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Julkaisen sen myös tässä blogina.
Kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on välttämätöntä olosuhteiden olennaisen muuttumisen vuoksi. Istutuksilla ei voida ylläpitää kalakantoja pidempään mm. geneettisen heikkenemisen vuoksi. Kalatalousvelvoitteet on muutettava istutuspoikasista luonnonpoikasvelvoitteeksi vastaamaan sellaista luonnonpoikastuottoa, joka on ollut Kemijoessa ennen voimalaitosten rakentamista. Luonnollisesti tähän on edettävä vaiheittain, mutta ripeästi. Rakennettavien kalateiden laatu tai vesimäärä eivät ole ratkaisevia, vaan merelle vaeltavien luonnonpoikasten lukumäärä. Riittävä määrä emokaloja tulee päästä omin voimin lisääntymispaikoille, jotka on oltava riittävän laajoja ja hyväkuntoisia, ja poikasten on päästävä turvallisesti alas merelle niin suurena määränä, että merivaellukselta palaavia nousevia emokaloja on tarpeeksi. tällöin luonnollinen elinkierto toteutuu ja pysyy ilman ihmisen apua. Tekniset ratkaisut eivät siis ole oleellisia, vaan vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttaminen ja poikastuotannon nosto luonnolliselle tasolle. Ratkaisut voivat olla erilaisten kalateiden ja ohitusuomien lisäksi luonnonuomien vesittämistä ja haitallisimpien voimalaitospatojen poistamisia. Toimenpiteet tulee toteuttaa siinä järjestyksessä, mikä on tarkoituksenmukaisinta vaelluskalojen elinkierron palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti. Velvoitemuutoksessa tulee huomioida koko vesistö mukaan lukien rakentamaton, mutta nykyisellään liian vähävetinen Luiron keski- ja alajuoksu.
Ei voida väittää, että esitetyillä toimenpiteillä ei saataisi palautettua vaelluskaloja Kemijokeen. Voimayhtiön täytyy yksinkertaisesti tehdä riittävät toimenpiteet vaelluskalojen palauttamiseksi. Sen on oltava voimalaitosten vesilupien pysymisen ehto. Mikäli vaelluskalojen (kaikki velvoitteessa mainitut lajit) palauttaminen tulee kustannuksiltaan suuremmaksi kuin voimalaitosten tuotannon arvo, on silloin voimalaitosten aiheuttama haitta niistä saatavaa hyötyä suurempi. Tällaiset voimalaitokset eivät ole vesilain mukaisia ja ne tulee määrätä purettaviksi. Vaelluskalat, erityisesti lohi, ovat erittäin merkittäviä jokien lisäksi koko Itämeren rannikon kulttuurille. Tuottamattomat istutukset tulee korvata pysyvällä ekologisesti kestävällä ratkaisulla, joka toimii ihmisestä riippumatta, ja jossa luonnonvalinta mahdollistaa lajien sopeutumisen muuttuvaan elinympäristöön ja ilmastoon. Vaelluskalojen arvoa ei tule tarkastella pelkästään kaupallisena kilohintana, vaan koko vesiekosysteemiin ja vesien äärellä elävien ihmisten kulttuurin kuuluvana välttämättömänä osana.
Esa Aalto, FT (Biologia, populaatiogenetiikka)
Viimeisimmät kommentit