Kolumni Rantapohjassa 28.5.2000
Kaupunki on käynnistänyt asemakaavan laajennushankkeen Haukiputaan Keiskan koulun pohjoispuolella Muurakorvessa. Vastaava asemakaavahanke on piakkoin käynnistymässä myös Haukiputaan Asemakylällä koulun pohjoispuolisella metsäalueella. Nämä metsät aiotaan kaavoittaa omakotitalotonteiksi monipuolistamaan Haukiputaan alueen tonttitarjontaa.
Kuitenkin pitäisi olla hyvin tiedossa, että Haukiputaan asukasluku vähenee yli 100 henkilöllä vuodessa eikä kehitykselle näy muutosta. Päinvastoin ennusteiden mukaan syntyvyys laskee edelleen ja väkiluvun lasku on kiihtymään päin. Samanaikaisesti olemassa olevissa asemakaavoissa on hyvin runsaasti rakentamattomia tontteja sekä kaupungin että yksityisessä omistuksessa. Lisäksi olemassa olevan katuverkon ja kunnallisteknisten verkostojen varrella on paljon rakentamattomia alueita, joihin voitaisiin pienillä asemakaavoilla osoittaa täydennysrakentamista ilman, että viheralueverkostot merkittävästi kärsisivät. Niittyholman alueella Länsituulen koulun vieressä on laaja lähes valmiiksi suunniteltu asemakaavan laajennus, jota ei ole viimeistelty hyväksyttäväksi.
Herää kysymys, miksi Haukipudasta halutaan laajentaa umpimetsään? Uuden kunnallistekniikan rakentaminen on erittäin kallista, ja sillä on jatkossa myös vuosittaiset ylläpitokulut. Rahat eivät kuitenkaan tahdo riittää edes nykyisen katuverkon ylläpitoon saati peruskorjauksiin. Sanotaan, että uudet tontit lisäävät vetovoimaa, mutta voisiko myös olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen lisätä sitä? Kaupunki saa tuloa tonttien myynnistä, mutta yhtä lailla tuloja saadaan tonteista, jotka myydään olemassa olevien katujen varsilta. Tärkeää olisi myös huolehtia siitä, että yksityisille taloille ja tonteille löytyy ostajat ja uudet asukkaat entisten muuttaessa pois syystä tai toisesta.
Keiskan alueen kaavoittaminen on sikälikin erikoista, että Keiskan koulun lakkauttamisesta on jo päätetty palveluverkkosuunnitelmassa ja ns. Perlaconin säästölistalla. Epäilen vahvasti, että kouluverkkopäätöstä enää kumottaisiin, vaan pikemminkin sen toimeenpanoa saatetaan kiirehtiä. Asemakylän osalta on syytä huomioida, että jo lähivuosina Oulun seudulle voidaan saada lähijunaliikenne. Se lisäisi merkittävästi asemanseutujen vetovoimaa edellyttäen, että junat pysähtyvät. Toisaalta lähijuna-aseman ympäristössä maankäytön tulee olla tehokasta, jotta juniin riittää käyttäjiä. Olisiko Asemakylän kaavoitusta siis syytä lykätä siihen asti, että lähijunaliikenteestä saadaan päätös?
Tässäpä meille päättäjille pohdittavaa. Tärkeintä olisi varmistaa tasapuolinen kehitys kaikkialla Oulun seudulla siten, että kunnallistekniikka ja palvelut pystytään turvaamaan sekä nykyisille että tuleville asukkaille.
Esa Aalto
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Viimeisimmät kommentit