Ennen vaaleja kirjoitin Jyrki Mäkelän kanssa tuulivoimasta. Kaleva ei kuitenkaan halunnut julkaista kirjoitusta ehdokkaan nimellä, joten kirjoittajaksi jäi näkyviin Jyrki Mäkelä.

Aihe on taas ajankohtainen, kun Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee Pahkakosken tuulivoimahankkeen laajennusta Oulun puolelle tiistaina 14.5.2019.

Tässä kirjoituksemme:

Tuulivoiman rakentaminen kannattaa sinne, missä tuulee eniten. Kun tuulisuus kasvaa kaksinkertaiseksi, tuotantoteho nousee kahdeksankertaiseksi. Parempien tuuliolojen vuoksi tuulivoimatuotantoa keskitetään merien ranta-alueille ja sisämaan vaaroille. Suomessa tuulee talvella eniten ja sopivissa oloissa tuulivoima tuottaa hyvin ympäri vuoden. Tällä hetkellä Suomessa sähköä tuottaa 700 tuulivoimalayksikköä, joilla tuotettiin vuonna 2018 jo 6,7
prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Tuulivoima tuottaa jo 3–9 kuukauden aikana saman verran energiaa kuin mitä sen valmistamiseen,
kuljetukseen, pystytykseen ja purkamiseen kuluu. Tuulisähkö on päästötöntä, kotimaista energiaa,
joka vähentää sähköntuonnin tarvetta. Sähköntuotannossa tuulivoiman osuus on tarkoitus kolminkertaistaa lähivuosina. Kokonaan päästöttömään energiajärjestelmään
siirtyminen vaatisi vähintään kymmenkertaistamisen.

Tuulivoima myös työllistää ja tuo huomattavat tulot kunnille ja maanomistajille. Tuulivoima kannattaa toteuttaa mieluiten suurina puistoina. Silloin myös siirtolinjoja tarvitaan vähemmän ja maisemahaitat jäävät kokonaisuutena pienemmiksi. Kaavoituksella voimaloiden sijoittumista
ohjataan toteuttamiskelpoisimmille alueille. Tärkeää on myös asukkaiden kuuleminen.

Koko rannikko ei sovellu rakentamiseen. Suomenlahdella sijaitsevat vesilintujen merkittävimmät
päämuuttoreitit ja puolustusvoimat vastustavat tuulivoimahankkeita lentovalvonnan vuoksi. Pohjanlahdella tuulivoiman rakentamisen esteenä ovat usein merikotkien
pesimäalueet, lintujen muuttoreitit ja levähdysalueet ja rannikolle keskittynyt asutus. Pääosa Suomen nykyisistä tuulivoimaloista on rakennettu Pohjanlahden rannikolle. Kalajoella koetaan jo, että sinne on rakennettu tarpeeksi, eikä valtuusto vastikään puoltanut enää tuulivoiman lisärakentamista.

Vesivoimarakentamisen kapasiteetti on jo käytetty. Ydinvoima auttaa nyt siirtymävaiheessa päästöttömään energian tuotannossa, mutta venäläisomisteisen Rosatomin kanssa tehtävä yhteistyö Pyhäjoen Hanhikivellä ei ole järkevää. Energian säästämisen ja energiatehokkuuden nostamisen lisäksi tarvitaan lisää uusiutuvaa energiantuotantoa, koska fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pakko luopua. Ilmastonmuutos on globaali uhka, johon tulee vastata nopeasti. Suomen suurimman hiilidioksidipäästöjen aiheuttajan, SSAB:n Raahen terästehtaan suunnitelmat
hiilen käytöstä luopumiseksi vaatisivat noin 1 000 tuulivoimayksikköä, jotta tehdas voisi siirtyä pelkistämään rautaa sähkön ja vedyn avulla.

Iin kunta on edistänyt esimerkillisesti  tuulivoimatuotantoa ja Kuusamon valtuusto hyväksyi juuri 54 tuulivoimayksikön puiston osayleiskaavan. Toivottavasti ilmastotyön käytännön esimerkit kannustavat myös muita kuntia tuulivoimakaavojen toteuttamiseen. Esimerkiksi Oulun laajoilla
metsäalueilla on valmis tieverkosto ja sähkönsiirtolinjat ovat lähellä, joten tuulivoiman rakentamiseen olisi hyvät edellytykset.