Kansanedustajaehdokkaat oli kutsuttu kuuntelemaan Vientiteollisuuden tavoitteita ja keskustelemaan teollisuuden menestymiselle keskeisistä asioista Uudelle Seurahuoneelle. Tilaisuus oli onnistunut ja herätti paljon ajatuksia.
Suomen vientiteollisuuden kasvu ei pärjää EU:n keskitasoon verrattuna eikä varsinkaan Ruotsille, jossa vienti vetää todella hyvin. Mitä meidän pitäisi tehdä kilpailukykymme parantamiseksi? Ykkösasia on koulutetun osaavan työvoiman saatavuus. Suomelainen koulujärjestelmä on saatava kuntoon: Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistasoa on selkeästi nostettava ja kukaan nuori ei saa pudota koulupolulta. Osaavan työvoiman lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita ja tuotekehitystä. Yliopistojen rahoitusta on nostettava, kuten myös muuta innovaatiorahoitusta. Vahva perustutkimus luo pohjan soveltavalle tutkimukselle, jossa syntyvät vientituotteisiin johtavat innovaatiot.
Suomalainen teollisuus on maailman mittakaavassa ympäristöystävällisimmästä päästä yhdessä ruotsalaisen teollisuuden kanssa. Suomessa kuitenkin energian tuottavuus on heikkoa. Se tarkoittaa, että käytämme vähäarvoisten tuotteiden tekemiseen paljon energiaa. Tällainen tuhlaus ei sovi nykyiseen maailmanmenoon. Vientituotteidemme jalostusastetta on pystyttävä nostamaan ja tehtaiden energiatehokkuutta täytyy parantaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi metsistämme hakattava puu pitäisi myydä sellun sijaan vaikkapa puukerrostaloina. Meidän ei kannattaisi viedä malmeja tai metalleja, vaan valmistaa täällä Suomessa esimerkiksi sähköautoja ja tuulivoimaloita. Korkean teknologian tuotteissa energian osuus on tyypillisesti pienempi kuin bulkkitavarassa. Samalla työllisyysvaikutus on parempi ja ympäristörasitus vähäisempi.
Vientiteollisuutemme vuotuinen hiilidioksidipäästö on 15 miljoonaa tonnia, jota tavoitellaan puolitettavaksi. Teollisuus ei kovin mielellään osallistuisi ilmastotoimiin eikä energian tuottavuuden parantamiseen, koska ne vaativat investointeja ja nostavat kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Teollisuuden mielestä energian on oltava halpaa eikä siitä saa maksaa enempää veroja. Toisaalta yhtä puhtaampien tekniikoiden ja pidemmälle jalostettujen tuotteiden kehittäminen täällä Suomessa pitäisi teollisuutemme kehityksen kärjessä Maailman markkinoilla. Nyt tuo kärkipaikka on menetetty mm. Ruotsille, jossa ilmastotoimet otetaan tosissaan ja sen myötä kehittyvää tekniikkaa myydään paljon ulkomaille, myös Suomeen. Voitaisiinko ajatella, että meilläkin nimenomaan teollisuus vaatisi kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta saataisiin vauhtia innovaatioihin ja siten synnytettyä uudenlaista entistä menestyvämpää vientiteollisuutta?
Erikseen mainittiin ydinvoiman lisääminen hyvänä tavoitteena teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi. Hetkinen? Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana sijoitettu lähes 10 miljardia euroa ydinvoimaan, jota ei tuona aikana ole saatu tuotantoon yhtään Wattia. Jos tämä sama summa olisi sijoitettu tuulivoimaan, meillä olisi noin 10 Gigawattia eli 10 000 Megavattia tuulivoimaa ja luultavasti Maailman paras tuulivoimateollisuus, joka olisi vientiteollisuutemme veturi. Rahat ovat nyt kiinni ydinvoimalaprojekteissa ja tuulivoimalateollisuutemme on ajettu alas. Suomeen rakennettavien tuulivoimaloiden tekniikka tulee mm. tanskalaiselta Vestakselta ja voimaloiden terästorneja laivataan Suomeen Kiinasta. Eikö tästä voisi oppia mitään?
Metsäteollisuuden kannanotot olivat mielestäni pohjanoteeraus. Osallistujille jaetusta viiden lehtisen materiaalista neljä oli metsäteollisuuden mainoksia ja tavoitteita. Halvan energian lisäksi näissä tavoitteissa korostettiin metsien hakkuumäärien kasvattamista. Teksteissä on jopa suoranaista valetta Väite: ”Aktiviinen metsänkäyttö ja hoito kasvattavat hiilinieluja” ei perustu tutkittuun tietoon, vaan asia on juuri päinvastoin. Metsien käyttö (=hakkuut) pienentävät hiilinielua aina, tehdään hakkuut miten tahansa. Metsäteollisuus vaatii lisäksi, että hakkuutapoihin ei saisi tehdä rajoituksia. Tällä viitataan avohakkuiden rajoittamiseen ja avohakkuut ovat juuri se kaikkein eniten hiilinieluja pienentävä tapa käyttää metsiä. Ristiriita on valtava jo tavoitteissa. Hiilinieluja halutaan kasvattaa toimimalla siten, että hiilinielut pienenevät mahdollisimman paljon. Jopa osa johtavista poliitikoistamme on mennyt tämän valheellista tietoa sisältävän lobbauksen mukana harhaan eikä tunnusta tieteellistä tutkimusta siitä, että metsiemme hiilinielut maksimoitaisiin supistamalla hakkuut mahdollisimman vähiin.
Metsäteollisuus vakuuttaa toimivansa vastuullisesti ja suojelevansa luonnon monimuotoisuutta. Kuitenkin Suomen uhanalaisista lajeista lähes kolmannes elää ensisijaisesti metsissä ja kolmannes näistä on vanhan metsän lajeja. Jopa metsiemme yleislaji hömötiainen on jo äärimmäisen uhanalainen. Metsäteollisuus ei näe tätä ongelmana. Tärkeintä on että puun käyttö voi jatkua nykyisellään tai kasvaa ja siinä sivussa nykyisenkaltaista pienimuotoista metsien suojelua voidaan jatkaa imagon pitämiseksi puhtaana.
Vientiteollisuus on Suomelle tärkeää. Päättäjänä haluan olla teollisuuden puollella. Korkeasti koulutettuna ja ajattelevana ihmisenä en voi tukea teollisuutemme ympäristötavoitteita tai siis lähinnä kunnollisten tavoitteiden puuttumista. Ympäristötietoisuus maailmalla lisääntyy ja ostajat vaativat yhä puhtaampia tuotteita. Suomella ei ole varaa jäädä kehityksessä jälkeen. Teollisuuden rakenne- ja asennemuutos tarvitsee tukea. Sopivia ohjauskeinoja ovat ympäristölle haitallisten tukien karsiminen ja ympäristöä rasittavan toiminnan verottaminen nykyistä kovemmin. Näillä keinoin saadaan varoja koulutukseen ja innovaatiokehityksen tukemiseen, jolloin lopulta kaikki voittavat.
Viimeisimmät kommentit