Kolumni Rantapohjassa 12.4.2018

Oululaisia päättäjiä on koko talven puhuttanut sivistys- ja kulttuuripalveluiden (siku) palveluverkkosuunnitelma. Joulukuun talousarviokäsittelyssä hyväksyttiin äänin 35–31 kuluvalle vuodelle 5 miljoonan säästöt. Päätöstä tehdessä oli kaikkien valtuutettujen tiedossa, että säästöjä ei voida enää tehdä juustohöyläämällä eikä henkilöstöä irtisanomalla. Säästöä pitikin saada palveluverkkoa uudistamalla.

Virkamiehet tekivät työtä käskettyä. Luotiin ”olohuone”-konsepti, jonka mukaisesti alueiden palvelut keskitettäisiin saman katon alle. Lakkautuslistalle joutuivat Kiimingin ja Oulunsalon lukiot sekä joukko kyläkouluja. Näillä ratkaisuilla olisi laskennallisesti voitu päästä tavoiteltuun säästöön. Kun kävi selväksi, että esityksestä ei pidetä, valmisteltiin pikavauhdilla lievempi vaihtoehto 2. Siinä tosin myös säästöt olisivat pienemmät.

Säästötavoitteesta päättäneille poliitikoille kuitenkaan tämäkään ei kelvannut. Monet viiden miljoonan euron säästön puolesta äänestäneet valtuutetut vastustavat esityksiä. Toisaalta säästöä ei synny, ellei mitään tehdä.

Nykyisen hallintosäännön mukaisesti palveluverkosta päättää kaupunginhallitus valtuuston linjausten mukaisesti. Osa valtuutetuista haluaisi ottaa päätösvallan kokonaan kaupunginvaltuustolle. Palveluverkon kannalta keskeinen merkitys on sillä, että kaupunginhallituksessa selvä enemmistö kannattaa säästöjen toteuttamista budjettipäätöksen mukaisella tavalla. Valtuustossa sen sijaan niukka enemmistö saattaisi kallistua nykyisenkaltaisen palveluverkon säilyttämisen kannalle. Palveluverkko on kansalaisten kannalta niin merkittävä ja kaikkia koskettava päätös, että valtuuston sivuuttaminen siitä päätettäessä olisi kyllä aika kummallista.

Onkin hyvin mahdollista, että valtuusto ottaa päätösvallan itselleen tai ainakin muuttaa linjauksia siten, että joidenkin koulujen kohtalosta äänestetään valtuustossa. Niinpä päätökset lykkääntyvät ainakin touko- kesäkuulle tai syksyyn, ja säästöä ei tänä vuonna saada, jos lopulta ollenkaan. Luulenpa, että monien mielestä 5 miljoonan budjetin tasapainotus olisi sittenkin parempi tehdä kokonaan muulla tavoin. Esimerkiksi tuloveron korottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä toisi kaupungille vuosittain 7-8 miljoonan lisätulot.