11.12.2017
Esitämme, että Oulussa tehdään selvitys Merikosken vapauttamisen mahdollisuuksista ja taloudellisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Lisäksi esitämme, että suistovisiotyön yhteydessä tehdään yhtenä vaihtoehtona visio vapaana virtaavan Merikosken mahdollisuuksista havainnekuvineen.
Oulu on syntynyt nykyiselle paikalleen Oulujoen ja Merikosken ansiosta. Joki toimi kulkureittinä ja Merikoski tarjosi lähes ehtymättömästi lohta ja muuta kalaa ihmisten syötäväksi. Merikoskesta pyydetty lohisaalis on parhaimpina vuosina ollut useita kymmeniä tonneja. Lohen ja muiden vaelluskalojen nousu Oulujokeen päättyi vuonna 1948 Merikosken voimalaitoksen valmistuessa. Samalla kosken alajuoksu jäi kuivaksi kivikoksi, johon rakennettiin myöhemmin kauneuspadot kesäaikaisen vesipinnan ylläpitämiseksi. Merikosken valjastaminen sähköntuotantoon oli sotien jälkeen välttämätöntä, jotta teollistuvan kaupungin sähköntarve pystyttiin tyydyttämään. Viime vuosisadan puolivälissä suurin osa Suomen sähköstä tuotettiin vesivoimalla.
Nykyään Merikosken 39 Megawatin voimalaitos tuottaa vesitilanteesta riippuen vuosittain noin 250 GWh sähköä kattaen 0,07 % Suomen energiantarpeesta ja 1,3 % Suomen vesivoimakapasiteetista ja noin 10 % Oulun Energian myymästä sähköstä. Voimalaitos tuottaa Oulu-konsernille tuloja joitakin miljoonia euroja vuodessa.
Merikosken valjastaminen sähköntuotantoon kuitenkin haittaa merkittävästi alueen hyödyntämistä muulla tavoin. Haittapuolia ovat koskiekosysteemin täydellinen tuhoutuminen, Oulujoen lohen ja muiden vaelluskalakantojen häviäminen, kosken virkistyskäyttömahdollisuuksien kaventuminen ja hallitseva maankäyttö parhaalla alueella keskellä kaupunkirakennetta. Voimalaitoksen rakenteiden (alakanava, laitosrakennus, sähköasema, patorakenteet, yläkanava ja yläallas) vaatima maa-ala on noin 10 hehtaaria. Oulujoen pinta on luontaista tasoa korkeammalla Madekoskelle asti, mikä haittaa rantojen käyttöä. Lisäksi voimalaitoksen tarvitsemat sähkölinjat pirstovat Tuiraa ja useita muita kaupunginosia ollen maankäytön kehittämisen esteenä ja maisemahaittana. Voimalaitoksen maankäytön arvo on vähintään kymmeniä miljoonia, jopa yli 100 miljoonaa euroa.
Vapaana kuohuva koski olisi aivan ainutlaatuinen maisema eurooppalaisen kaupungin keskustassa. Luonnollinen koskimaisema todennäköisesti nostaisi merkittävästi maan arvoa suistossa sekä Oulujoen varressa pitkälle ylävirtaan ja jopa koko kaupungin alueella.
Kalastusmatkailun suosio on kasvussa. Missään ei kuitenkaan ole mahdollista harrastaa villin lohen koskikalastusta keskellä kaupunkia helposti saavutettavassa paikassa hyvien matkailu- ja viihdepalveluiden lähellä. Muita kosken tarjoamia matkailumahdollisuuksia olisivat mm. koskenlasku esim. tervaveneillä ja koskimelonta. Vapaa koski olisi matkailunähtävyys jo sinänsä, sillä vastaavia ei Suomessa enää ole. Merikoski voisi olla merkittävä vetovoimatekijä, Oulun matkailuvaltti ja kymmenien miljoonien eurojen tulonlähde.
Monissa maissa vanhoja patoja on jo alettu purkaa systemaattisesti. Suomessa patojen purkaminen on kuitenkin toistaiseksi lähtenyt hitaasti liikkeelle hitaasti. Oululla olisikin nyt erinomainen mahdollisuus ottaa johtoasema ja suunnan näyttäjän rooli koskien vapauttamisessa ja koko Euroopan koskipääkaupunkina. Merikosken vapauttamisen positiiviset vaikutukset ulottuisivat niin laajalle, että projektiin olisi todennäköisesti saatavissa merkittävästi ulkopuolista rahoitusta.
Taloudellisten vaikutusten osalta tulisi selvittää huolellisesti nykyarvoon diskontatut kassavirtalaskelmat sähköntuotannon säätöenergia mukaan lukien vaikutusten osalta. Samat kassavirtalaskelmat tulisi selvittää myös lisääntyneen matkailun, maankäytön mahdollisuuksien ja kaupungin parantuneen vetovoiman osalta ja verrata niitä energian tuotannon kassavirtoihin yhdessä purkukustannuksien ja joen ennalleen uudistamiskustannusten kanssa.
jatkoaloite huonon vastauksen jälkeen
14.5.2018
Haetaan ulkopuolista rahoitusta Merikosken padon avaamisen selvittämiseen ja toteutetaan selvitys mahdollisesti saatavan
rahamäärän mahdollistamassa laajuudessa. Vastauksessaan Merikosken padon avaamista koskeneeseen valtuustoaloitteeseen
kaupunginhallitus osoittaa useita yksityiskohtia, jotka vaatisivat lisäselvityksiä. Näitä selvityksiä ei kuitenkaan jostain syystä
haluttu tehdä. Patojen purkamisen vaikutuksia on tarkasteltu esimerkiksi julkaisussa Dam Removal:
Case Studies on the Fiscal, Economic, Social, and Environmental Benefits of Dam Removal (2016)
Raportin mukaan esimerkiksi Elwha-joen patojen purkaminen tuotti alueen matkailuun vuodessa $43.8 miljoonaa ja 446 uutta
työpaikkaa 500,000 uuden vuotuisen matkailijan ansiosta. Oulujoki pysyisi yläosaltaan rakennettuna, joten olisi tarpeen selvittää,
miten säännöstelyä tulisi muuttaa riittävän tasaisen virtauksen varmistamiseksi Merikoskeen. Pitäisi myös arvioida lohen
palauttamisen mahdollisuudet Oulujokeen vaihtoehdossa, jossa patoa ei avata, ja jossa pato avataan ja kosket kunnostetaan.
Tämä sen sijaan, että esitetään poikkeusvuonna kalaporrasta käyttäneiden istutuslohien lukumäärää. Tarkemmin pitäisi myös
selvittää veden pinnan laskun myötä syntyvän vesijättömaan kunnostamista viheralueeksi ja mahdollisuutta osoittaa vastaava
määrä viheraluetta kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Kaivettujen kanavien ja sähkönsiirtorakenteiden ottaminen rakennusmaaksi
ja myyminen tontteina pitäisi selvittää ja hinnoitella. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ja
kulttuuripääkaupunkihankkeen osalta tulisi selvittää, voiko padon purkamisen ja kosken ennallistamisen voimalaitos säästäen
tehdä näitä tavoitteita tukien. Esitän rahoitusta selvitykseen haettavaksi ainakin Ekoenergian ympäristörahastosta ja valtion
vaelluskalakärkihankerahoista, josta sitä saatiin Hupisaarten purojen kunnostukseen.
Viimeisimmät kommentit