Miksi tulla Ouluun?
Suomi on saanut vastikään kaksi merkittävää kansainvälistä tunnustusta matkailumaana. Ensin Lonely Planet valitsi Suomen vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi maailmassa ja tämän jälkeen National Geograhic Traveller nosti Suomen 21 parhaan matkailukohteen joukkoon.
Mikä näille tunnustuksille on yhteistä? Ulkomaiset arvioijat ovat olleet harvinaisen yksituumaisia: Suomalainen luonto ja kokemukset luonnossa, erityisesti kansallispuistot ja metsän hiljaisuus.
Mikäli mietitään ihan tosissaan sitä, mitä erityistä annettavaa Oululla voisi olla ulkomaiselle matkailijalle, niin vastaus tuskin löytyy esimerkiksi huvipuistoista, kylpylöistä tai moottorinpärinästä.
Nämäkään eivät ole merkityksettömiä – ei pidä väheksyä tyylitietoisesti toteutettujen viihdekeskusten merkitystä silloin, kun ne on vielä sijoitettukin järkevästi – mutta niiden merkitys rajoittuu alueelliselle tasolle.
Vai kuvitellaanko oikeasti, että vaikkapa pariisilainen matkailija tulisi tänne Kalevala-aiheisen huvipuiston vuoksi?
Kyllä Oulunkin ensisijainen valttikortti on luonto. Kaupungin sijainti on edullinen. Kuten liminkalaisen luontomatkailuyritys Finnaturen sadat lintumatkailijat osoittavat, Oulu on helpoin paikka Euroopassa tulla tutustumaan pohjoisen taigametsän erikoisuuksiin.
Ainutlaatuista maailmassa ovat myös pohjoispohjalaiset suot sekä alava maannousemisrannikko Liminganlahtineen ja Hailuotoineen.
Oulu tarvitsisi omat eläinkasvonsa. Tässä omat ehdotukseni:
Oulussa ainutlaatuista on se, että täällä voisi pienellä ponnistuksella elää kuteva meritaimenkanta käytännössä keskellä kaupunkia – Ainolanpuistossa.
Viime kesänä oli jo lähellä, että uhanalainen ja eurooppalaisittain harvinainen valkoselkätikka olisi pesinyt alle kolmen kilometrin päässä Toripolliisista Hietasaaren sadunomaisessa rantametsässä.
Kolmanneksi symbolieläimeksi esitän Sanginjoen naavakuusikon puupökkelöksi naamioinutta palavakatseista lapinpöllöä.
Mikäli Oulu haluaa olla eurooppalainen kulttuurikaupunki, kaupunki tarvitsee oman historiallisen tarinansa. Sehän sillä onneksi jo on Toppilansalmen, Hietasaaren ja tervakaupan muodossa, kunhan näitä tarinoita vain ymmärretään hyödyntää kunnolla.
Lisäksi Oulu tarvitsee omaleimaisen ruohonjuuritasolta ponnistavan kulttuuritarjonnan, josta siitäkin on jo aihioita: lasten ja nuorten elokuva- ja teatterifestivaalit, Titta på Tuira, Ilmakitaran MM, Valve, Kulttuuribingo ja monia muita
Mistään näistä ei kuitenkaan ole nostamaan Oulua kansainväliseen tietoisuuteen ilman luontoa.
Oulun kaupunginvaltuusto päättää 12.12. Oulun ikioman valttikortin, Sanginjoen ulkometsän käytöstä. Päätös määrittelee osaltaan sitä onko Oulusta oikeaksi matkailukaupungiksi.
Esa Aalto, Oulu
(Julkaistu Kalevassa 26.11.2016)
Viimeisimmät kommentit