Poronhoito on hankala asia. Periaatteessa hyvä elinkeino, mutta tuottavuutta pitäisi parantaa ja ympäristörasitusta merkittävästi vähentää. Nykymenolla poroa voidaan aivan aiheellisesti pitää monihaitallisimpana tuotantoeläimenämme. Helppoja ja hyviä ratkaisuja poronhoidon ongelmiin ei taida olla.

Eduskuntavaalikampanjan aikana Paliskuntain yhdistys kyseli ehdokkaiden mielipiteitä poronhoitajia kiinnostaviin kysymyksiin.

Kysymykset ja vastaukset löytyivät vielä vaalien jälkeenkin (12.5.2015) Paliskuntain yhdistyksen nettisivuilta. http://www.paliskunnat.fi/vaalit/eduskuntavaalit2015.html

Kopioin kysymykset ja omat vastaukseni tähän, jotta pysyvät varmasti tallessa luettavana ja kommentoitavana.

Poronhoitoalueen kansanedustajaehdokkaille lähettämämme kysymykset ja vastaukset, jotka julkaisemme sellaisenaan.

Poron merkitys

1. Millaisena näet poronhoidon merkityksen pohjoiselle Suomelle?

2. Miten näet poron roolin pohjoisen Suomen imagotekijänä? Miten kehittäisit poron imagon hyödyntämistä kotiseudullasi?

3. Millaisena näet ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset tulevalla hallituskaudella?

Tulevaisuus

4. Mitkä ovat poronhoidon keskeisimmät tulevaisuuden haasteet?

5. Mitkä ovat poronhoidon keskeisimmät tulevaisuuden mahdollisuudet?

Muu maankäyttö

6. Onko poronhoidon maankäytöllinen asema mielestäsi nykyisellään oikeanlaisella tasolla? Jos ei, miten sitä tulisi kehittää?

7. Soklin kaivos vaarantaa alueen poronhoidon edellytykset. Kannatatko kaivoksen avaamista nykyisten suunnitelmien kaltaisessa muodossa?

8. Tuleeko koskiensuojelulaki avata ja Kollajan allas rakentaa?

9. Kannatatko Kemihaaran altaan rakentamista?

10. Poroelinkeino on pyrkinyt edistämään hirvenmetsästysajan aikaistamista poronhoitoalueella yläperän käytännön mukaiseksi. Mitä mieltä olet asiasta?

Pedot

11. Sopiiko petojen luontokuvaustoiminta (haaskakuvaus) mielestäsi poronhoitoalueelle?

12. Miten korjaisit poronhoitoalueet peto-ongelmat?

 

Esa Aalto – Vihreä liitto – Oulun vaalipiiri

Tässä toivottavasti virkistävän erilaiset vastaukseni poroon liittyviin kysymyksiin:

1. Poro on Pohjois-Suomessa paitsi elinkeino ja monien elämäntapa, myös hyvin tärkeä alueen imagolle.
2. Poron imago paranisi, jos porotalouden aiheuttamia haittoja ja porotalouden tukia voitaisiin vähentää.
3. Yhteisymmärryksen löytäminen ILO 169-sopimuksen ratifioinnista on haastavaa. Tilanne tuskin paranee seuraavalla hallituskaudella. Itse toivoisin, että asiaan löydettäisiin kaikille lappilaisille sopiva ratkaisu.
4. Poronhoidon keskeisimmät haasteet ovat taloudellinen kannattavuus ja ympäristövaikutukset.
5. Poro on hyötyeläin, jonka kanssa on mahdollista tehdä monenlaista hyvää liiketoimintaa, kunhan porotalous uskaltaa rohkeasti uudistua. Ekologisesti kestävällä tavalla tuotettu liha tulee olemaan tulevaisuuden trendi ja poro voisi parhaimmillaan olla juuri sellaista.
6. Poronhoito määrää liiaksi kaikkea poronhoitoalueen maankäyttöä. Poronhoitoa tulisi uudistaa merkittävästi. Tulevaisuuden porotaloutta tulisi pohtia laajassa työryhmässä. Tavoitteena tulisi olla ainakin seuraavat asiat:
   1. Poronhoidon pitäisi olla kannattavaa ilman julkista tukea.
   2. Porotalouden pitää työllistää nykyistä enemmän poronhoitoalueella.
   3. Yhtään poroa ei saa joutua liikenne- tai petovahinkojen uhriksi.
   4. Poroja vaivaavat taudit on saatava kuriin.
   5. Luonto ei saa merkittävästi kärsiä porotaloudesta.

Tavoitteiden toteuttamiseksi voitaisiin esimerkiksi luovuttaa valtion maalta (tai valtion hankkimana yksityismaalta) luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta poronhoitoon soveltuvia alueita ainoastaan porotalouden käyttöön. Nämä alueet hoidettaisiin porotaloudelle sopivaan kuntoon ja aidattaisiin karhun ja suden pitävällä sähköaidalla valtion kustannuksella. Aitojen sähköntarvetta ja kustannusten kattamista varten voitaisiin rakentaa tuulivoimaa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa voimaloiden sijoittamisesta sopien. Porojen kasvatusta varten aidatuilla alueilla ei olisi isoja vesistöjä, yleisiä teitä tai rautateitä eikä metsätaloutta ja liikkumisoikeus olisi vain porojen omistajilla. Näin porot olisi helppo ruokkia ja lääkitä ja niistä voisi muutoinkin pitää yhtä hyvää huolta kuin pidetään muistakin kotieläimistä. Poroja voisi myös olla nykyistä enemmän, koska laitumia voitaisiin hoitaa pelkästään niitä varten. Toisaalta, jos keinoruokintaa olisi enemmän, aitaukset voisivat olla pienempiä ja porojen kokoaminen siten helpompaa.

Sähköaitojen ulkopuolella olisivat paitsi pedot, myös villit ja vapaat peurat. Peurojen metsästys olisi paikallisten yksinoikeus ja sallittu muualla paitsi kansallis- ja luonnonpuistoissa. Metsästyslupia voitaisiin myydä myös ulkopuolisille tai järjestää metsästysturismia paikallisesti päätetyllä tavalla siten, että kaikki tulot jäisivät paikallisille. Esimerkiksi tällainen voisi olla visio tulevaisuuden porotalouden kehittämiseksi.

7. En kannata Soklin kaivoksen avaamista. Fosfaattia ylipäätään ei pitäisi kaivaa lannoitteeksi. Viljelyssä pitää kierrättää ravinteet eikä kaivaa niitä lisää ja laskea pelloilta vesistöihin. Merkittävästi luontoa muuttavia kaivoksia ei pidä muutoinkaan hyväksyä.

8. Kollajan allasta ei pidä rakentaa. Iijoesta on purettava myös alajuoksun padot, koske ne tuottavat alle prosentin Suomen sähköstä. Iijoen lohi ja muut vaelluskalat voisivat olla merkittävä lisä paikallisiin elinkeinoihin jokivarressa.

9. Kemihaaran allasta ei pidä rakentaa. Kehityksen pitää mennä aivan toiseen suuntaan. Lokan ja Porttipahdan altaat on purettava ja koko Kemijoen vesistö ennallistettava takaisin maailman parhaaksi lohijoeksi. Sähköä voidaan tehdä muutenkin, mutta ainutlaatuista Lapin luontoa, vaelluskaloja ja altaiden alle jääneitä porolaitumia ei saa mistään takaisin. Altaat ja voimalat eivät työllistä paikallisia (muutamaa kalastajaa lukuun ottamatta) eivätkä sähkömyynnin tuottamat valtavat voitot jää Lapin hyödyksi. Sen sijaan vaelluskalat ja kalastusmatkailu toimisivat hyvin yhdessä muiden Lapin luontaiselinkeinojen kanssa. Kemijoen vesistössäkin voisi olla pienimuotoista sähköntuotantoa, kunhan se ei merkittävästi heikentäisi vesistön luonnontilaa ja sähköntuotannon hyödyt jäisivät paikallisille.

10. Hirvenmetsästykseen samat ajat koko maahan.

11. Petojen luontokuvaus haaskoilta sopii aivan mainiosti poronhoitoalueelle ja siinä on yksi parhaista kasvumahdollisuuksista. Huomaa kuitenkin vastaukseni kysymykseen 6.

12. Sähköaidat ratkaisevat peto-ongelman pohjoisessa kuten etelässäkin. Katso vastaukseni kysymykseen 6. Poronhoitajien aikaa ja resursseja ei ole järkevää käyttää petojen metsästykseen. Suurpedot ovat luonnossa äärimmäisen tärkeitä mm. pienpetokantojen säätelijöinä ja vaikuttavat siten koko ekosysteemiin.

Esa Aalto

vihr.