Energiaturpeen tuotanto pilaa vesistöt latvapuroista mereen ja kiihdyttää muutoinkin vaarantuneen suoluonnon häviämistä. Turve on myös ilmastonmuutoksen kannalta kaikkein haitallisin polttoaine, selvästi kivihiiltäkin pahempi. Turpeen tuotannon epävarmuus on tulevanakin talvena johtamassa energiapulaan useissa lämpölaitoksissa. Tämä johtuu siitä, että sateisina kesinä turpeen nosto on lähes mahdotonta ja aurinkoisina kesinä nostettua turvetta ei voida varastoina useita vuosia, koska turve palaa varastoaumoissa itsekseen hiilidioksidiksi taivaalle.

Silti esimerkiksi Haukiputaan Vihreiden järjestämässä energiaillassa 1.10.2012 kaikki panelistit (jopa Vihreiden edustaja) pitivät turpeen polton jatkamista välttämättömänä, jotta ei jouduttaisi tulevaisuudessa turvautumaan kivihiileen. Perusteluna esitettiin, että puuta ei saada tarpeeksi, ja että turvetta tarvitaan puun tukipolttoaineena.

Heti tilaisuuden alussa Oulun energian polttoainejohtaja Pertti Vanhala kuitenkin esitti laskelmat, että Pohjois-Pohjanmaan energiapuu täydennettynä osalla korjattavasta kuitupuusta riittäisi jo nykyisellään täyttämään koko Toppilan voimalaitosten polttoainetarpeen, jos se vaan saataisiin metsistä voimalaitokselle.

Kysymys voimalaitoksen kattiloista on myös ratkaistavissa. Uuteen, vanhentuvat Toppilan voimalaitokset korvaavaan kaukolämpövoimalaan voidaan ja pitää asentaa sellainen kattila, jossa voidaan polttaa 100 % puuta sekä muita biopolttoaineita ja tarvittaessa myös uusiutumattomia polttoaineita, kuten turvetta. Tällainen monipolttoainekattila on investointina kalliimpi, mutta tulee olemaan kannattava, sillä hiilidioksidipäästöt on joka tapauksessa lähivuosikymmeninä saatava lähelle nollaa. Nykyistenkin voimalaitosten kattilat voidaan tarvittaessa vaihtaa, jos vain siihen halutaan investoida.

Ongelma on vanhenteuneiden kattiloiden lisäksi puun kuljetus, joka ei kauempaa rekalla kannata. Junalla kuulemma kannattaisi paremmin, mutta kun Oulussa on suuressa viisaudessa purettu pois voimalaitokselle menevät kiskot eikä ratavarressa ole polttoaineterminaaliakaan missään. Itä-Suomessa (ml. Kainuu ja Kemijärven seutu) olisi valtavasti energiapuupotentiaalia, jota kannattaisi tuoda sieltä hakkeena junalla. Tässä siis kaupungille kehittämisen paikka ja asia, mikä pitää huomioida viimeistään uuden voimalaitoksen paikkaa kaavoitettaessa.

Energiaillassa kysyin hieskoivupöpeikön kasvattamisesta energiapuuksi. Hieskoivu nimittäin kasvaa paljon nopeammin kuin mänty ja on lämpöarvoltaa havupuuta parempi. Polttoainejohtaja Pertti Vanhala näytti oikein kuvankin, kuinka pöpeikkö kasvaa voimalaitostuhkalla lannoiteltulla vanhalla turvesuolla ihan mahdottoman nopiaan. Ongelmaksi hän näki, miten saada isännät kasvattamaan hieskoivupöpeikköä ja myymään sitä, koska energiapuun hinta on vain 1/10 tukkipuun hinnasta. Asiaanhan on tietysti monta lääkettä, joista valitettavasti ei ollut puhetta. Ensinnäkin hieskoivu kasvaa ainakin 3-4 kertaa nopeammin kuin hyvälaatuinen tukkipuu. Lisäksi taimikon perustamiskustannuksia ei tule, hoitotoimia tarvitaan vähemmän ja miksipä ei energiapuusta voitaisi maksaakin paremmin. Kaukolämmön hinta siinä nousisi, mutta niin pitäisi noustakin, jotta ihmiset alkaisivat tehdä energiaremontteja sen sijaan, että käännetään vaan hanoja pattereista isommalle, kun samalla harakat lämmittelevät seinien vieressä.

Energiapuun kasvattaminen kannattaisi tosin jo nykyisillä (tuetuilla) hinnoilla monissa tilanteissa, joten tärkeintä olisi tehdä poliittinen linjaus siitä, että energiapuun tarve tulee kasvamaan merkittävästi lähitulevaisuudessa ja maanomistajien kannattaa sitä kasvattaa ja myydä sen sijaan, että koivikot männyntaimien seasta kaadettaisiin maahan lahoamaan.

Siis, summa summarum, energiaturvetta ei tosiaankaan tarvita ja ainakin täällä Oulussa se on korvattavissa ihan kustannustehokkaasti omalla lähibioenergialla, jos vain niin halutaan.