Pertti J. Rönkön, kd., aloitteesta sosiaali-ja terveyslautakunta selvitti ateriamaksun poistamista työ-ja päivätoiminnan asiakkailta. Aloite ja vastaus löytyvät tästä linkistä: http://ktweb.kerava.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_tek.htm. Pykälä löytyy 15.2.2018 pöytäkirjasta. Pykälän liitteenä olevassa aloitteessa lukee: ”Työosuusraha on toiminta-avustus -tyyppinen tuki, jolla tuetaan työ-ja päivätoimintaan osallistumista. Työosuusraha ei ole korvaus tehdystä työstä, se ei ole siis palkkaa. Työosuusraha on veroton avustus ja se maksetaan eläkkeen lisäksi.” Aloitteen vastauksessa työosuusrahalla todetaan olevan lähinnä motivoiva vaikutus. Valitettavasti minulla ei ole tietoa, onko motivaation puute näkynyt käytännössä, jättääkö joku sen vuoksi tulematta työtoimintaan. Tunteita tämä sen sijaan herättää. On vaikea ajatella, että ihminen tekee työtä, josta maksetaan nimellinen korvaus, joka ei ole palkka vaan toimeentulo tulee eläkkeestä.
Kerava sosiaali-ja terveystoimen käyttötalousarvio on liki 100 milj. €. Siinä summassa 1,3 milj. euron ylijäämä on pieni, vaaka olisi voinut olla myös toisinpäin.
Heli Karhu, dem. (sit.) kirjoitti blogissaan ”Karhun kynästä”, että ateriamaksu tulee poistaa päivä-ja työtoiminnan asiakkailta, pienituloisilta kansaneläkkeen saajilta. Alkuperäisessä Rönkön aloitteessa poistamista perusteltiin motivaatiolla. Muutama huomio Karhun näkökulmaan: kansaneläkettä saava henkilö saa kansaneläkkeen 628,85€ lisäksi takuueläkettä 146,42€, yhteensä tämä summa on 775,27€€. Lisäksi valtaosa asiakkaista saa eläkkeensaajan hoitotukea, jonka suuruus määräytyy Kelan kriteerien mukaan. Henkilölle tulee jäädä 489€ /kk sen jälkeen kun tuloista on vähennetty vuokra, terveydenhuoltokulut (ml. lääkkeet), kotivakuutus ja sähkölasku. Ellei tämä toteudu, henkilö saa toimeentulotukea. Jos henkilö asuu palveluasunnossa, eläkkeensaajan asumistuki maksaa osan vuokrasta, henkilökohtaisesti räätälöidyn palvelumaksun maksaa kaupunki. Palvelumaksu vaihtelee tuen tarpeen mukaan, maksu voi olla 150€-700€/vrk. Kaikilta keravalaisilta kehitysvammaisten asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan asiakkailta peritään asiakasmaksut yhdenvertaisesti Eteva Kuntayhtymän määrittelemien asiakasmaksujen mukaisesti. Muiden palveluntuottajien määrittelemät asiakasmaksut ovat pääsääntöisesti Etevan asiakasmaksuja korkeammat, minkä vuoksi kunta kompensoi näiden maksujen erotuksen palveluntuottajille. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei ole määritelty asumispalvelujen asiakkaiden kuukausittaista käyttövaraa, mutta yleisenä käytäntönä on pidetty, että käyttörahaa on jäätävä toimeentulotuen yksinasuvan perusosa ilman ruokaosuutta (perusosa x 0,51 = käyttövara), joka on vuonna 2018 250,52€. Palvelusta määrättyä asiakasmaksua alennetaan tai se jätetään kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamisen. Asiakas voi saada asiakasmaksuihin myös toimeentulotukea, mutta maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Käytännössä kehitysvammahuollon asiakasmaksut on määritelty sellaiselle tasolle, ettei asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä ole tarpeen tehdä, eikä asiakkailla ole toimeentulotuen tarvetta kuin poikkeustilanteissa. Edellä esitetyn perusteella arvioin Karhun tehneen hiukan hätäisiä johtopäätöksiä esim. Vihreiden halusta vähentää eriarvoisuutta. Itse pyrin lisäksi tekemään johtopäätöksiä hieman suuremmasta otoskoosta.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta kehitysvammaisten ateriamaksun poistaminen on haastavaa. Työllisyysyksikön työttömät saavat työttömyyskorvausta ja maksavat ateriasta. Koskisiko asia heitäkin? Entä muut tukityöllistetyt?
Kansanterveyden näkökulmasta ateriamaksun poistamisella voisi sen sijaan olla jonkinlaista vaikutusta. Yhdellä ravintosuositusten mukaan rakennetulla aterialla päivässä voi olla merkitystä esim. sydän-ja verisuonitautien tai ylipainon ehkäisyssä. Kannattaisiko tätä vielä selvittää?
Kokonaisuutena asia on vaikea. Molemmissa vaihtoehdoissa on hankaluutensa. Motivoinnin vuoksi, jonka vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, ateriamaksun poistaminen on haastavaa. Yhdenvertaisuus huomioon ottaen pitäisikö tukityöllistetyiltä poistaa ateriamaksu? Kansanterveydelliset vaikutukset ovat vielä arvailua. Omaan päätökseeni vaikutti se, ettei työosuusrahassa ole kysymys palkasta vaan motivoinnista sekä jos ateriamaksu poistetaan yhdeltä ryhmältä, miten muut vastaavat ryhmät? Asiat ovat harvoin musta-valkoisia. Ensin tulee selvittää kokonaissumma ja mistä tämä (motivointi?) raha otetaan. Omasta puolestani voin nyt todeta myös, että näiden uusien näkökulmien tarkastelu (yhdenvertaisuus, kansanterveys, pienituloisuus/muut maksut), joita aloitteen tekijä ei ottanut esiin, on ok, jos kaupunginhallitus näin haluaa.
Lisäys 15.6.2017:
Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen käsittelyyn toiveena vertailu naapurikuntiin. Muissa kunnissa Järvenpäätä lukuunottamatta ateria on maksullinen. Kaupungin työllisyysyksikössä työosuusraha on 9€ ja ateriamaksu on 2€. Ateriamaksun poistaminen kehitysvammaisten työtoiminnasta edistää yhdenvertaisuutta, koska kehitysvammaisen henkilön työosuusmaksu vaihtelee ja on tilanteita, jolloin päivän työosuusmaksulla ei kateta ateriakorvausta. Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen poistaa ateriamaksun. Poistamisen kannalla olivat dem, vas, ps ja me vihreät. Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja syyskuussa pidettävään valtuustoon.
Sari Pesu, sosiaali-ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, vihr.
