Tämä vuosi 2017 on jälleen ollut suurien muutosten aikaa. Maailmanpolitiikan muutokset vaikuttavat myös meihin täällä Keravalla. Entisten aikojen rauhaa rakentavan työn rinnalle on tullut haasteita; vihan lietsontaa ja epäkohteliaisuutta aletaan pitää jotenkin ”tavanomaisena”. Toiselle ihmiselle voi pian sanoa mitä tahansa omatunnon siitä millään lailla huomauttamatta, surullista. Joillekin yhdenvertainen ihmisarvo ei merkitse mitään. Mekin tässä salissa olemme siitä omalta osaltamme vastuussa. Pahoinvointia ehkäisevien palvelujen lisääminen on avainasemassa, mutta myös yksityisinä ihmisinä voimme toimia omissa verkostoissamme ja yhteisöissämme.
Vuosi 2017 on ollut muutosten aikaa myös kuntapolitiikassa. Kesäkuussa kokoontui uusi valtuusto ja miltei heti pääsimme rakentamaan kaupungin strategiaa ja talousarviota vuodelle 2018. Uudet valtuutetut saivat huiman alun työskentelylleen, toisaalta on tässä vauhtia riittänyt meille kaikille. Olemme havainneet myös prosessin johtamisessa muutoksia eikä kaikkea ole tarvinnut viedä ”vaikeimman kautta” vaan avoimesti keskustellen ja pohtien. Tuleva sote-ja maakuntauudistus vaatii meiltä epävarmuuden sietokykyä. Asiat ovat melko paljon kesken ja huoli uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden hämärtymisestä on suuri.
Talouden ennusteet ovat kohentuneet ja se helpottaa työtämme myös meillä Keravalla. Tämän syksyinen talousarvion tekeminen vuodelle 2018 oli sujuvaa. Tuleva strategia näkyy jo toimialoille suunnatuissa lisäyksissä. Vapaa-aika-ja hyvinvointiin lisäämme mm. nuorisotyöntekijöitä ja tuemme taideoppilaitoksia, kasvatus-ja opetustoimessa jatkamme luokkakokojen pienentämistä ja sosiaali-ja terveystoimeen lisäämme mm. mielenterveystyön osaajia. Viherverkosto on mukana strategiassa. Kestävä talous ei voi perustua vain uusien asukkaiden haalimiseen, koska ympäristö ei kestä sitä loputtomiin. Asukkaiden osallistaminen ja kuunteleminen herkällä korvalla sekä luonnon huomioiminen on tärkeää. Muistetaan tämä, kun Pihkaniitty palaa kaavoittajan pöydälle. Työpaikkaomavaraisuudelle voisi seuraavalla kerralla rohjeta asettaa tarkempia ja kunnianhimoisempia tavoitteita. Kerava voisi tulevaisuudessa tarjota työpaikan jokaiselle työikäiselle asukkaalle. Toimialoilla on tehty ja tehdään jatkuvasti kehittämistyötä, työtapoja arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Kerava onkin huippuluokkaa uusien, viisaiden käytäntöjen aloittamisessa, mainittakoon yhtenä esimerkkinä Miepä-matalan kynnyksen mielenterveysvastaanotto. On tärkeää seurata mitä ”maailmalla” tapahtuu ja lähteä mukaan kaupungin henkilökuntaa innostaen. Se on ketteryyttä. Se vaatii myös rautaista ammattitaitoa ja kehitysmyönteistä asennetta niin johdolta kuin kaupunkimme työntekijöiltä ja myös meiltä poliitikoilta.
Kaupungissamme toimii menestyksekäs ja vireä kolmassektori, joka tuo ihmisiä yhteen ja on erittäin merkityksellinen hyvinvoinnin edistäjänä. Keravalla on eri yhdistyksiä ja seuroja yli 200. Voidaan jopa todeta, että kolmannen sektorin merkitys on mittaamaton, mainittakoon yhtenä esimerkkinä nyt vaikka pakolaisten asuntojen kalustaminen.
Vihreä valtuustoryhmä on tämän budjettiesityksen takana. Kuten jo aiemmin mainitsin, se sisältää meille monta tärkeää asiaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden parantamiseksi. Jotain jää toki tulevillekin vuosille ja niihin varmasti palaamme. On tärkeää, että kaikenikäiset keravalaiset tuntevat kotikaupunkinsa turvalliseksi ja saavat oikea-aikaista apua ja tukea sitä tarvitessaan. On inhimillisesti viisasta ja myös taloudellista puuttua haasteisiin ajoissa. Uskon, että tämä on meidän kaikkien tahto.
Keravalla on mielestämme hieno tapa tehdä kuntapolitiikkaa. Uudet ihmiset otetaan hyvin vastaan, perehdytetään työskentelyyn, valtuustoryhmien välinen yhteistyö sujuu hyvin. Pidetään se sellaisena. Kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, johtavia viranhaltijoita, kaupunginjohtajaa, puheenjohtajistoa, valtuutettuja ja toimielinten jäseniä.
Tähän loppuun sopii pieni tarina:
”Vanha cherokee-intiaani kertoi eräänä iltana lapsenlapselleen ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta. Hän sanoi: ”Poikani, meidän kaikkien sisällä taistelee kaksi ’sutta’.
”Toinen on Paha. Se on tuomitsevuus, kiukku, kateus, mustasukkaisuus, ahneus, ylimielisyys, syyllisyys, inho, valheet, väärä ylpeys.”
”Toinen on Hyvä. Se on ilo, rauha, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyväntahtoisuus, empatia, anteliaisuus, totuus, myötätunto ja usko.”
Lapsenlapsi ajatteli asiaa hetken ja kysyi sitten isoisältään:
”Kumpi susi voittaa?”
Isoisä vastasi yksinkertaisesti:
”Se, jota ruokit.”.
Oikein rauhallista joulua kaikille.
