Kokouksessa on useita merkittäviä asioita päätettävänä. Alkuun kuulimme lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan puheenvuoron. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on lain mukaan antaa arvio Suomen lapsien ja nuorten tilasta valtioneuvostolle. Huolestuttavaa on kuntien väliset erot lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Suomessa lasten oman arvion mukaan hyvinvointi on kaikista parhain verrattuna muihin pohjoismaihin. Huolestuttavaa on myös se, että joka 8. 15-vuotias poika on lukutaidoton ja joka 10. lapsi elää köyhässä perheessä, mikä näkyy kaverisuhteissa ja arjessa. Päätöksenteon tulisi perustua tietoon ja ajantasaiseen ymmärrykseen mitä arjessa tapahtuu. Luotettavaa tietoa on saatavilla kaikille avoinna olevilta sivuilta www.Sotkanet.fi. Lapsivaikutusten arviointi tulisi myös ottaa mukaan päätöksentekoon. Sotkanet-sivustolta löytyy n. 40 indikaattoria, joita päättäjien tulisi seurata. Kouluterveyskyselyt ovat myös tärkeä tietolähde arvioitaessa lasten hyvinvointia.
Lapsiasiainvaltuutettu muuten kehui meitä keravalaisia päättäjiä, että emme ole rajanneet varhaiskasvatusoikeutta.
Nikkarinkruunun toimitusjohtaja kertoi ajankohtaisista asioita. Asuntojen käyttöaste on korkea ja uudisrakentamista suunnitellaan. Vuokra-asunnoissa asumismenot kasvavat nopeammin kuin tulot. Vuodesta 2010 kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet 23% ja vuokrat 18%. Tällä hetkellä keskivuokra on 12,35€/m2/kk. Kiinteistöjen korjaukset ja sisäremontit näkyvät sitten vuokrissa. Asunnonhakijoita Nikkarinkruunulla on 467, joista ei-keravalaisia 216 ja asunnonvaihtajia 73. Hakijoista 300 hakee yksiötä. Asunnottomia keravalaisia on yhteensä 20. Uusia ara-rahoitteisia asuntoja Nikkarinkruunu rakennuttaa Keravalle 130kpl vuosina 2017-2019.
Lista-asioissa käsittelimme mm. yleiskaavaa, maakunta-ja sote-lausuntoa ja palveluverkkosuunnitelmaa.
Tuloveroprosentti päätettiin jo sovitun mukaisesti pitää ennallaan. Kiinteistövero rakentamattomien tonttien osalta nousee maan hallituksen päätöksellä.
Yleiskaava ohjaa maankäytön suunnittelua. Kaavaprosessin asemakaavavaiheessa tehdään tarkempi suunnitelma. Yleiskaava on nk. yleispiirteinen ja se mahdollistaa arvioidun 1,3% väestönkasvun. Keskusta-aluetta on laajennettu ja tiivistetty. Neljä vuotta kestäneen prosessin aikana kaava on muuttunut ja tarkentunut monilta osin.
Eero Forstén teki yleiskaavaan kaksi muutosesitystä. Vastustimme Pihkaniityn ulkoilualueen nakertamista asuinkäyttöön. Hävisimme äänestyksen 23-29. Vankilan alueen kulttuurimaisema on myös puolustamisen arvoinen, senkin äänestyksen hävisimme.
Maakunta-ja sotelausunto puhututti. Kaupunginhallituksen esityksessä sanottiin, että sote-uudistuksen tulee alkuperäisen idean mukaisesti turvata perus-ja erikoissairaanhoidon integraatio, sekä terveys-ja sosiaalipalveluiden integraatio ja tietojärjestelmien integraatio. Yhtiöittämisvelvoite ei saa olla liian tiukka vaan on turvattava julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus. Kokoomus teki muutosesityksen, joka noudatti Suomen hallituksen nykyistä linjaa. Voitimme äänestyksen 32-16, 3 poissa. Kannatimme myös perussuomalaisten lisäystä, jolla kiellettiin yhtiöiden veroparatiisiyhteydet. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun suurin osa kokoomuksesta ja keskusta äänesti tässä kohdassa tyhjää! Lisäys tehtiin kuitenkin enemmistön päätöksellä.
Palveluverkkosuunnitelmassa kartoitettiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeet väestöennusteiden perusteella. Vuosittain päivitettävässä suunnitelmassa kaavailtiin Savion alueen pienten päiväkotien lakkautus ja lasten keskittäminen Savion ja Kanniston päiväkoteihin. Tein päätökseen ponsiesityksen (sama, jonka Säde Evilä teki kaupunginhallituksen kokouksessa), että Savion aluetta tarkastellaan niin, etteivät päiväkotimatkat kasva kohtuuttomasti.
Kaiken kaikkiaan kokous kesti ilman taukoa 5 tuntia ja 20 minuuttia, mikä taitaa olla ennätys ainakin viimeisen 16 vuoden ajalta.
