Ympäristövastuullinen, tulevaisuuteen katsova Kerava
Lähiluonto on meille tärkeää. Kaupunkirakentamisessa (yleiskaavassa) on määriteltävä viheralueiden säilyttäminen, ettei niitä nakerreta jokaisen rakennusprojektin myötä, esimerkiksi keskustan puistot tulee säilyttää. Suosimme ekologista rakentamista.
Vihreässä kunnassa joukkoliikenne toimii myös yli kuntarajojen nopeasti, edullisesti ja kattavasti.
Haluamme lisätä luomu- ja lähiruokaa Keravan omissa toimipisteissä, esim. kouluissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa.
Toimivien palvelujen reilu Kerava
Vihreässä kunnassa asuminen on monimuotoista. Haluamme, että edullisia vuokra-asuntoja on tarjolla riittävästi. Esteetön toimintaympäristö palvelee kaikkia kuntalaisia.
Päivähoidon ja perusopetuksen on oltava laadukasta ja turvallista. Haluamme pienet ryhmäkoot. Kurkelan yhtenäiskoulun on valmistuttava vuoteen 2016 mennessä – samalla Keravan yhteiskoulu (Sompio) muutetaan yhtenäiskouluksi.
Terveydenhuollon toimivuutta ja saatavuutta on parannettava. Haluamme järjestää laadukkaat, yksilölliset vanhus- ja vammaispalvelut ja tukea omaishoitajien työtä. Kotisairaalatoiminta on käynnistettävä. Ehkäisevää mielenterveystyötä on lisättävä ja päihdeongelmiin on puututtava ajoissa. Sosiaalipalveluja, mm. lapsiperheiden tukipalveluja, on oltava riittävästi tarjolla.
Lasten ja nuorten syrjäytyminen on estettävä. Nuorille on annettava riittävästi toimintamahdollisuuksia, mm. nuorisotila Ahjoon. Nuorten osallisuutta on vahvistettava ottamalla heitä yhä enemmän mukaan kaupungin toimintaan. Vanhemmuuden tukemiseksi on mm. kehitettävä vertaistukiverkostoja, joissa vanhemmat voivat tavata toisiaan.
Liikunta- ja kulttuuripalveluille on turvattava riittävät ja tasapuoliset toimintamahdollisuudet. Keravan uimahallin saneerausta ei saa enää lykätä.
Avoin, yhteinen, onnellinen Kerava
Vihreä kunta on avoin ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Asukkaita arvostetaan suunnittelun voimavarana ja oman asuinalueensa asiantuntijoina. Kuntalaisten kuulemisessa voidaan hyödyntää mm. nettikyselyjä. Haluamme korostaa kylätoimikuntien merkitystä. Jotta asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon helpottuu, on viranomaisten ”kapulakieli” korvattava helposti ymmärrettävällä yleiskielellä.
Päätöksenteko tapahtuu avoimesti ”päivänvalossa”. Vähimmäisvaatimuksena on päättäjien sidonnaisuuksien julkistaminen.
Kuntaliitoskeskustelua on käytävä avoimesti. Emme halua pakkoliitoksia. Yksi hyvä vaihtoehto olisi ns. kaksiportainen hallintomalli, jossa lähellä olevat asiat (esim. päiväkodit ja kirjastot) päätetään omassa kunnassa ja laajemmat asiat (esim. maankäyttö ja toisen asteen koulutus) päätetään esim. metropolivaltuustossa.
