Nuorisopsykiatria kuuluu erikoissairaanhoitoon
Kuten Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Pekka Närhi totesi Elämä Lapselle konsertin yhteydessä 10.9.2008, Vantaan ja Keravan alueen nuorisopsykiatria kärsii tällä hetkellä resurssipulasta. Nuoria joudutaan hoitamaan myös aikuisten osastolla ”muutamien päivien ajan tilapäisesti”, vaikka Mielenterveyslaissa (8§) sanotaan: ”Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun mukaista menetellä toisin.” Käytäntöä voidaan kuvailla ylivuodoksi, mikä kuvastaa varsinaisen nuorisopsykiatrian nykytilaa, avohoidon ja osastohoidon riittämättömyyttä verrattuna palveluntarpeeseen.
Käsite ”muutamia päiviä tilapäisesti” on suhteellinen. Esim. v. 2006 nuoria oli ollut 39 ja hoitopäiviä yhteensä 515. Keskiarvo hoitojakson pituudelle on 13 päivää.
Voisin kuvitella, että joka syksyisen budjetin teon yhteydessä resurssipulaan olisi puututtu jo vuosia sitten. Käytännössä esittelyvastuussa olevan viranhaltijan tulisi esittää Hus:n päättäville poliitikoille resurssien lisäämistä, esim. lisää henkilökuntaa; toiminnan sisältökin kaivannee ”uusia tuulia”. Poliitikot päättävät onko rahaa vai ei.
Olin viime huhtikuussa yhteydessä vantaalaiseen Hus:n valtuuston varapuheenjohtajaan Varpu-Leena Aaltoon sekä keravalaisiin Hus:n valtuutettuihin. Resurssipula on tietenkin tiedossa. Suurin ongelma on riittävän avohoidon puuttuminen. Nykyisellään avohoidossa olevien nuorten ongelmat kriisiytyvät hoitoa odottaessa, pitkittyvät, kroonistuvat ja johtavat sairaalahoitoihin myös sellaisissa tilanteissa, joissa nopeampi puuttuminen olisi mahdollistanut hoitamisen avohoidossa.
Tämän vuoden kesäkuun jälkeen alaikäisten hoito aikuisten osastolla on vähentynyt huomattavasti, hoitopäivät lienee laskettavissa yhden käden sormin. Olisikohan tähän vaikuttanut kuntien ja Hus:n yhteistyö ja yhteinen suunnittelu?
–Sari Pesu
