Esittely

Olen 43-vuotias biologi Oulun Kellosta. Olen syntynyt Haapamäellä Keski-Suomessa, josta muutin Ouluun opiskelemaan ja työskentelemään yliopistolla tutkijana ja opettajana. Valmistuin filosofian tohtoriksi 2013. Tällä hetkellä työskentelen erityisasiantuntijana ympäristöalan konsulttiyrityksessä.

Olen Oulussa kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuutettu. Merkittävä luottamustoimi on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsenyys. Maakuntaliiton toimintaan liittyen olen Pohjois-Pohjanmaan ilmastoneuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja kansainvälisissä tehtävissä CPMR:n energia-, ilmasto-, ja hiilinielutyöryhmissä. CPMR, Conference of peripheral maritime regions, on 200 miljoonaa ihmistä edustava edustava EU:n etäisten merentakaisten alueiden yhteistö, joka edistää alueiden yhteistyötä ja toimii alueiden edunvalvojana EU:ssa.

Poliittisista tavoitteistani tärkeimpiä ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja luontokadon kääntyminen monimuotoisuuden palautumiseksi. Suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän olisi panostettava selvästi nykyistä enemmän koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkittävä nostaminen on edellytys vientiteollisuutemme menestymiselle yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on kehitettävä edelleen ammattimaisesti johdettuna ilman lyhytnäköistä politikointia. Palveluiden saatavuus on taattava tasavertaisesti kaikille maakunta- ja kuntarajoihin katsomatta. Pohjois-Pohjanmaan täytyy toimia myös maakuntana aktiivisena kansainvälisenä vaikuttajana yhteistyössä muiden maakuntien ja vastaavien alueiden kanssa. CPMR:ssä tehtäväni on varmistaa pohjoisen äänen kuuluvuus ja pohjoisten olosuhteiden huomioiminen ilmasto- ja hiilinielutoimenpiteistä päätettäessä. Energiapolitiikan osalta pohjoinen ei voi olla energian ja raaka-aineiden tuottaja etelän teollisuudelle, vaan meidän pitää itse pystyä hyödyntämään luonnonvaramme ja osaamisemme elinvoimamme ja työllisyytemme vahvistamiseksi.

Olen toiminut aktiivisesti useissa järjestötehtävissä sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Edelleen olen Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelu- ja ympäristölakivaliokunnan jäsen ja Pohjois-Pohjanmaan piirin hallituksen jäsen. BirdLife Suomi ry:ssä olen edustajiston jäsen. Vihreissä olen tällä hetkellä Ilmasto-, energia-, ja ympäristötyöryhmän jäsen.

Viimeisimpänä harrastuksenani olen toiminut muutaman vuoden ajan valmentajana lasten palloilujoukkueissa. Tällä hetkellä olen valmentajana HauPan poikien ja tyttöjen jalkapallojoukkueissa. Olen myös mukana ohjaamassa Kellon lyönnin pienimpien pelaajien pallopelikerhoa. Lasten ohjaaminen ja valmentaminen ja kehityksen seuraaminen on mukavaa ja palkitsevaa.

Perheeseeni kuuluu aviopuolisoni ja kolme 5-11 -vuotiasta lasta. Asumme vanhassa rintamamiestalossa, jonka olen saneerannut nykyiset energiamääräykset täyttäväksi matalaenergiataloksi. Oulun vilkkain kalasatama on aivan kotimme vieressä, joten pystymme syömään tuoretta ja terveellistä lähiruokaa lähes päivittäin. Harrastamme myös itse kotitarveviljelyä, marjastusta ja sienestystä. Perheellämme ei ole autoa, joten pyöräilemme paljon, ja pidemmät matkat kuljemme junalla. Vältän tarpeetonta lentämistä, ja edellisestä lentomatkastani (työmatka) on aikaa jo 25 vuotta. Euroopassa matkustaminen onnistuu sujuvasti junilla ja saarille pääsee laivoilla.

Comments

2 responses to “Esittely”

  1. pirjo jaakkola avatar
    pirjo jaakkola

    Tervehdys! Ja kiitos monipuolisesta esittelystänne. Alimmaisessa kappaleessanne olevat tavoitteet allekirjoitan itsekin. Asiani koskee sitä, että katsellessani ympärilleni olen havainnut sen, että kotikaupunkini Oulu ei vaikuta arvostavan lähiluonnon -ja ympäristönsuojelua eikä suhtaudu vakavasti luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Lähimetsät hakataan ”pyhän” asunto-ja kauppakeskusrakentamisen tieltä. Viimeisin kato on tapahtunut lähiympäristössäni Ruskon vanhoissa, komeissa metsissä. Kirjoituksia mielipidepalstalla on ollut kyseistä aiheesta, niin Vihreiden valtuustoryhmän toimesta kuin 22.2 Elokapina-ryhmän kirjoittamana.Toki myös muualla Oulussa on lähiluonnon hävitys käynnissä. ELY-keskus sivustollaan kirjoittaa ”kauniisti” kaupunki-ja lähiluonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille….mutta minkä verran valvotaan tai puututaan kuntien/kaupunkien toimintaan, jossa lähiluonto pikkuhiljaa hävitetään? Sitten ihmetellään kun mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja huudetaan lisää mielenterveyspalveluita, toki en vähättele yhtään näiden palveluiden tarvetta. Olisinkin kysynyt, että mitä Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt yllämainitun asian puolesta, ja miten Vihreät jatkossa edistää asiaa lähi-ja kaupunkiluonnon suojelemisen suhteen? Näin kuntavaalien alla olen kiinnostunut puolueenne suhtutumisesta ko.asiaan. Kiitos etukäteen mahdollisesta vastauksesta!

    1. esa.aalto avatar
      esa.aalto

      Kiitos hyvästä kysymyksestä!
      Olemme samaa mieltä, että Oulussa ei suhtauduta vakavasti luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Kaupunki esimerkiksi läjittää ylijäämämaita uhanalaisen luontotyypin päälle Pyyryväissuolla, eikä sitä meinata saada loppumaan mitenkään. Laitanpa siitä asiasta muuten erillisen tiedotteen tänne sivuille. Yritimme perustaa Hietasaaren loistokariin 7,8 ha:n luonnonsuojelualueen. Se kaatui kaupunginhallituksessa äänin 7-6. Suojelualue olisi ollut matalaa vesialuetta ja rantapusikkoa. Ei kelvannut oikeistolle. Sitten vielä Biltema tavaratalo pitää rakentaa Ritaharjussa ainoan jäljellä olevan 1,5 ha:n luonnonmetsän, aarniometsän paikalle. Hävisimme äänestyksen suunnitteluvarauksesta äänin 11-2 sekä yhdyskuntalautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Vain Vihreät ymmärsivät metsän arvon. Tavaratalo sopisi vaikka viereiselle tontille tai tien toiselle puolen. Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Todella harvoin saadaan enemmistöä luonnon säästämisen puolelle. Sanginjoen ulkometsän suojelu sentään saatiin toteutumaan, mutta sekin vaat yli 4 miljoonaa euroa ulkopuolista yksityistä rahaa se lisäksi, että asiasta väännettiin poliittisissa päätöksentekoelimissä ainakin kaksi valtuustokautta.

      Ruskosta. Alueen hakkuut liittyvät voimassa oleviin asemakaavoihin ja Kaijonlahden kunnostussuunnitelman toteuttamiseen. Ruskossa on kova kysyntä yritystonteille, joita luovutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Metsien säästämiseen olisi pitänyt voimakkaammin vaikuttaa asemakaavaa laadittaessa. Toisaalta yritykset tarvitsevat toimitilat jonnekin, joten ellei Ruskosta, niin jostain muualta vastaavat metsäalueet jouduttaisiin sitten hakkaamaan. Kaijonlahden kunnostukseen liittyen rakennetaan kosteikoita Lopakkaojaan ja Laholaisojaan, jotta veden laatua saadaan parannettua. Luontoarvot on huomioitu niissä suunnitelmissa mielestäni hvyin. Poliisi ja vankila ovat myös saamassa uudet tilat Ruskosta, mutta siinäkään eivät merkittävät luontoarvot ole vaarassa. Jonnekin uusi vankila on kuitenkin rakennettava.

      Mitä ELY:yn tulee, niin olen ollut sinnekin yhteydessä useaan kertaan eri asioissa. ELY tekee luonnon suojelemiseksi sen, mitä valtion viranomaisen on mahdollista tehdä. Lakisääteistä oikeutta enempää hekään eivät pysty vaikuttamaan asioihin, vaikka haluaisivatkin. Suomessa on valitettavasti aivan laillista hävittää uhanalaista luontoa, jos maanomistaja (vaikkapa kaupunki) niin tahtoo tehdä.

      Lähiluonto on tietysti ihmisille tärkeä, mutta itseisarvona ja monimuotoisuudelle erityisesti kauempana oleva laajempi luonto on vielä tärkeämpi. Niihin vaikutetaan parhaiten isommilla suunnitelmilla. Tänä keväänä on tulossa käsittelyyn Oulun kaupungin metsien hoitosuunnitelma 2021-2030. Se koskee ilmeisesti talosumetsien lisäksi myös lähimetsiä. Suunnitelma lienee tarkotus hyväksyttää nykyisellä valtuustolla (tarkemmin yhdyskuntalautakunnalla). Nykyaikaisena lähtökohtana metsien hoidossa pitäisi tietenkin olla luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja hiilinielujen vahvistaminen sekä virkistyskäyttöarvot. Todennäköisesti viranhaltijavalmistelussa kuitenkin esitetään nykyisen talousmetsähakkuupainotteisen toiminnan jatkamista. Siitä sitten väännetään ja yritetään keksiä kompromisseja edes pienten edistysaskelten saamiseksi. Todennäköisesti käy kuitenkin niin, että joudutaan äänestämään ja hävitään taas 11-2. Toinen merkittävä valmisteilla oleva suunnitelma on Oulun kaupungin periaatteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, josta pitäisi saada riittävän kunnianhimoinen ja velvoittava asiakirja.

      Lopuksi vielä totean, että kuluvalla valtuustokaudella Vihreät ovat olleet Oulussa 100 % luonnon puolella. Elikkä jokaisessa luontoasioita koskeneessa äänestyksessä Vihreät ovat aina äänestäneet luonnon puolesta riippumatta siitä, missä on äänestetty, ja ketä on ollut äänestämässä. Meillä on nyt tosi hyvä porukka, ja kaikki ymmärtävät näiden asioiden tärkeyden ja pienellä asioiden selittämisellä osaavat äänestää aina oikein.

      Vastasinkohan riittävästi? Tästä aiheesta tullaan varmaankin pitämään keskustelu virtuaalivaalikopilla tässä ennen vaaleja. Minäpä laitan tänne sivuille siitä mainosta, kun ajankohta selviää. Voit (kuten kaikkki muutkin) myös muutoin olla vielä minuun yhteydessä, niin selvitellään lisää asioita ja käydään keskustelua!

Vastaa käyttäjälle esa.aalto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *