Tekijä: ritva.sorvali

  • Nykyaikaistettu Jäniksen vuosi Kouvolassa

    Nykyaikaistettu Jäniksen vuosi Kouvolassa Paasilinna – Keski-Vähälä – Leskinen –  Smeds, Jäniksen vuosi. Ohjaus ja sovitus Seppo Honkonen. Rooleissa Tommi Kekarainen, Satu Lemola, Annina Rubinstein, Markus Vaara ja Tiina Winter. Ensi-ilta Kouvolan Teatterissa 11.9.2021. Arto Paasilinnan romaania Jäniksen vuosi (1975) on käännetty lukuisille kielille, ja siitä tehtyjä dramatisointeja on esitetty eri teattereissa. Kouvolan Teatterin esityksen…

  • Piristävä kaksinpuhelu Kuusaalla

    Piristävä kaksinpuhelu Kuusaalla Vain Bocelli puuttuu. Käsikirjoitus Pasi Lampela. Ohjaus Karolina Eklund-Vuorela. Rooleissa Irma Jäppinen ja Olli Korpela. Esitys Kuusankosken teatterissa 11.8.21. Kuusankosken teatteri onnistui taiteilemaan korona-aallokossa ja toteuttamaan tämän kesän esityksensä Vain Bocelli puuttuu. Sitä on jo yli parin viikon ajan esitetty Kuusankoskitalon ulkoilmanäyttämöllä. Esityksessä kaksi tarjoilijaa tapaa ennen työvuoron alkua jossain ravintolan tilassa.…

  • Naisen elämää Anjalassa noin 100 vuotta sitten

    Naisen elämää Anjalassa noin 100 vuotta sitten Tarja Jussila, Paluu Junkkarille. Reuna 2021. Tarja Jussilan Anjalaan sijoittuvan sukuromaanin toinen osa Paluu Junkkarille alkaa hääjuhlalla. Romaanin päähenkilö Liisa Antintytär menee naimisiin ummeljokelaisen Karl Oskar Örlingin kanssa. Häät pidetään vuonna 1891 ja nuoripari asettuu asumaan pieneen mökkiin Ummeljoelle. Kirjan ensimmäinen osa kuvaa vuosia 1891-1896 eli nuorenparin ensimmäisiä…

  • Pilvien takana on taivas aina sininen

    Pilvien takana on taivas aina sininen Ann-Luise Bertell, Oma maa. Tammi 2020. Kirjallisuuden finlandiaehdokas.   Oma maa kuvaa pääasiassa 10-vuotiaana orvoksi jäävän Elofin elämää lapsuudesta kuolemaan. Elof on syntynyt noin 1920, eli hän joutuu osallistumaan viime sotiin, vaikka ei tiettävästi ampunut siellä ketään. Hänen tärkein sotakaverinsa jää sotaan, ja Elof joutuu viemään viimeiset terveiset tämän…

  • Mies Espanjassa, nainen Suomessa

    Mies Espanjassa, nainen Suomessa Saara Turunen, Järjettömiä asioita. Tammi 2021.   Järjettömiä asioita kuvaa nuorta naista, dramaturgia tai kirjailijaa, joka asustelee osan aikaa Helsingissä isänsä hänelle ostamassa asunnossa ja osan aikaa Espanjassa miehensä luona. Kun pariskunta on erillään, kumpikin omassa maassaan, he viestittelevät lähinnä kännykällä.   Luin kiinnostuneempana Suomi-jaksot. Huomasin harppovani nopeasti Espanja-jaksot, mielestäni ne…

  • Keskustat virkoavat, kun käytämme niiden palveluja

    Keskustat virkoavat, kun käytämme niiden palveluja   Moni kouvolalainen on muuttanut kaupungin keskustaan tai johonkin muuhun taajamaan palvelujen äärelle. Monet ovat luopuneet autoistaankin ajatellen, että niitä ei tarvita, kun palvelut ovat kävelymatkan päässä. Mutta mitä tapahtuu? Yhä useampi palvelu karkaa tavoittamattomiin.   Kaupunki voi kaavoituksella vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, mutta vielä enemmän se voi vaikuttaa omien…

  • Uimahalli lähelle käyttäjiä

    Uimahalli lähelle käyttäjiä ”Lautakunta ehdottaa uimahallia matkakeskukseen” kertoo Kouvolan Sanomat 20.5.2021. Pidän ratkaisua hyvänä sen takia, että matkakeskuksessa sijaitsevaan uimahalliin melkoisella osalla käyttäjistä on kävely- ja pyörämatka. Lisäksi matkakeskukseen pääsee parhaiten eri liikennevälineillä joka puolelta Kouvolaa.   Toiseksi paras vaihtoehto olisi mielestäni ollut Kuusankosken keskusta, jossa sielläkin asuu valmiiksi jo melkoinen käyttäjäkunta. Outona pidän sitä,…

  • Miten posti valitsee paketin hakupaikan?

    Miten posti valitsee paketin hakupaikan?   Minulle tuli ilmoitus, että pitäisi hakea paketti osoitteesta Tervasharjunkatu 1, Kuusankoski. Asun Kouvolassa Mielakan suunnalla, joten matkaa hakupaikkaan kertyy useita kilometrejä. Postin hakupaikkoja olisi ollut huomattavasti lähempänäkin, esimerkiksi Valtarissa Kouvolankadulla tai Eskolanmäen Salessa.   Niinpä herää kysymys, että millä perusteella posti valitsee sen, mistä kenenkin pitää pakettinsa hakea. Saamassani…

  • Kun Väinö Linnasta tuli kansalliskirjailija

    Kun Väinö Linnasta tuli kansalliskirjailija Karo Hämäläinen, Kansalliskirjailija, romaani Väinö Linnasta. WSOY 2020.   Kirjailija Väinö Linnan syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 2020 hänestä on tehty useampikin kirja. Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija on yksi näistä. Karo Hämäläinen käy kirjassaan kohtuullisen kronologisesti läpi Väinö Linnan elämää lapsuudesta kuolemaan.   Välillä kirjassa on pienemmällä präntillä kirjattuja dialogeja, joissa eletään nykyaikaa, korona-aikaa…

  • Kävelyä Hietaniemen hautausmaalla

    Kävelyä Hietaniemen hautausmaalla Katriina, Huttunen, Mustaa valoa. Muistiinpanoja hautausmaalta. S&S 2020.   Mustaa valoa kertoo Hietaniemen hautausmaasta. Kirjoittaja kertoo käyvänsä tällä hautausmaalla joka päivä. Hän käy lapsensa haudalla, mutta katselee samalla muita hautoja ja haudoilla kävijöitä.   Katriina Huttunen on myös tutkinut hautausmaakulttuuria sekä Suomessa että muualla. Esimerkiksi Hietaniemen hautausmaa on perustettu 1800-luvun alussa, josta…