Ihmiset hauraita kuin lasi Tommi Kinnunen, Pintti. Wsoy 2018.   Tommi Kinnunen kirjoittaa kolmannessa romaanissaan lasitehtaan työntekijöistä 1950-luvun vaihteessa. Kirja on jaettu kolmeen osaan, kolmeen päivään ja jokaisessa osassa näkökulmahenkilönä on yksi Tyynelän sisaruksista, Jussi, Helmi tai Raili.   Sodasta on vasta muutama vuosi, osa elintarvikkeista on vielä kortilla. Miehet ovat vammautuneet sodassa kuka mitenkin,…

Huokoinen kuva sokeudesta ja homoudesta Tommi Kinnnen, Lopotti. WSOY 2016. Lopotti kertoo eteenpäin Tommi Kinnusen aiemman kirjan Neljäntienristeyksen henkilöiden elämää. Keskushenkilöitä ovat Johanneksen ja Kaarinan poika Tuomas ja Johanneksen sokea sisar Helena. Kuvatussa Löytökorven perheessä isona asiana väreilee homous ja kaikki osallistuvat jollain tavalla myös sokean Helena-tädin elämän seuraamiseen. Kinnunen vaihtelee paitsi näkökulmaa myös aikaa.…

Rukousta koko nuorten elämä Jukka Behm, Eikä yksikään joka häneen uskoo. Tammi 2018.   Jukka Behm kirjoittaa hienosti Kuusavan kaupungin viidesläisistä. Tämä uskonnollinen liite villitsee kaupungin nuorisoa 1990-luvun alussa. Viidesläiset kokoontuvat seurakunnan tiloissa ja milloin kenenkin kotona ja rukoilevat. Rukoilevat rukoilemasta päästyään. Rukouksille ei riitä koulun jälkeinen ilta-aika vaan niitä jatketaan aamupuolelle yötä.   Liikkeessä…

Romaani Minna Canthin nuoruudesta   Minna Rytisalo, Rouva C. Gummerus 2018.   Kirjailija Minna Rytisalo on tutkinut kirjailija Minna Canthin elämänvaiheet ja hänen aikansa olosuhteet ja tämän jälkeen sukeltanut Minna Canthin nahkoihin. Kuten kirjailija jälkisanoissa sanoo, kun tietää tarpeeksi, voi päästää tiedosta irti ja voi uskaltaa kuvitella, että ehkä näin se olisi voinut olla.  …

Tutkimus avaa Suomen väkivaltaisen äärioikeistolaisuuden Oula Silventoinen, Marko Tikka ja Aapo Rosenius, Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. WSOY 2016. Suomalaiset fasistit on erinomainen kuvaus Suomessa 1900-luvun alkupuolella mellastaneista fasistisista ryhmittymistä. Näitä oli kirjan mukaan etenkin 1930-luvulla suorastaan kymmenittäin. Kyse ei ollut mistään pienestä ilmiöstä vaan oikeasti demokraattista yhteiskuntaa uhanneesta vaarasta. Vaara oli olemassa senkin takia,…

Tavalliset naiset epätavallisessa historianvaiheessa Tiina Lintunen, Punaisten naisten tiet. Otava 2017. Historiantutkija Tiina Lintunen on väitöskirjassaan tutkinut Porin seudun punaisia naisia vuoden 1918 melskeissä. Kirjan takakannessa lienee tutkimuksen keskeisin kysymys: Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset? Lintunen tutkii, keitä Porin seudun 267 punaista naista olivat, mitä he sodan aikana tekivät, miten heille kävi, miten heidän elämänsä…

Housupuku taisi olla se suurin rikos Tuomas Hoppu, Sisällissodan naiskaartit. Gummerus 2017. Kansalaissodan tutkinta alkoi laajemmin oikeastaan jo sodan 90-vuotisjuhlavuoden eli 2008 tienoilla. Nyt sitä on tehty jo kymmenen vuotta eikä loppua todellakaan ole näkyvissä. Koko ajan ilmaantuu uusia tutkimattomia saarekkeita. Tuomas Hoppu on tehnyt ansiokkaan tutkimuksen Sisällissodan naiskaarteista. Hän on paikkakunta- ja henkilötasolla selvittänyt…

Olisivatko 1600-luvun noitavainot edelleen mahdollisia? Mirkka Lappalainen, Pohjoisen noidat. Oikeus ja kohtuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Otava 2018. Mirkka Lappalainen analysoi Pohjoisen noidat -kirjassaan 1600-luvun joukkohysteriaa Ruotsissa ja Suomessa. Tuo hysteria syntyi Ruotsin maaseudulla 1600-luvun lopulla ja levisi huhupuheiden mukana Tukholmaan asti. Nykyajan kannalta merkittävää lienee, että koska tiedotusvälineet olivat vielä tuolloin lapsenkengissä, nimenomaan huhut…