Herodeksen mukana Jeesuksen ajan maailmassa Asko Sahlberg, Herodes. Wsoy 2013. Asko Sahlbergin Herodeksessa on 680 sivua ja kirja on romaaniksi isokokoinen. Eli käsi väsyy, kun sitä yrittää sängyssä lukea. Mutta Herodes on niin kiinnostava, että pärjätäkseen kirjan kanssa yrittää keksiä jotain tukirakennelmia, tyynyjä tai muita korokkeita, jotta voisi välillä lepuuttaa kättään. Jostain syystä kirjaa ei…

Yhteisen tekemisen meininki Jorma Ollila – Harri Saukkomaa, Mahdoton menestys. Otava 2013 Nokiaa kuvaavan kirjan alaotsikko on Kasvun paikkana Nokia. Siitä tämä kirja nimenomaan kertoo, työstä Nokia-nimisessä yhtiössä aina 1980-luvulta 2000-luvulle eli noin parikymmentä vuotta. Tuota ajasta 14 vuotta yhtiön toimitusjohtajana. Vaikka ei tietäisi mitään kännyköiden tekemisestä ohjelmistoista puhumattakaan, kirjasta välittyy valtava tekemisen meininki. Näyttää…

Veljekset perunkirjoitusmatkalla Roope Lipasti, Perunkirjoitus. Atena 2013. Perunkirjoitus kuvaa kahden noin nelikymppisen veljeksen automatkaa läpi Suomen mummonsa miehen perunkirjoitukseen. Jalmari-vainaalta on tiettävästi jäämässä melkoinen perintö, joten kannattaa lähteä tuhkauurnan kanssa matkaan. Veljekset pysähtyvät tämän tästä, syömään, juomaan, juhlimaan ja juttelemaankin. Käy ilmi, että kirjan minäkertoja eli vanhempi veli, jää nuoremman veljen Jannen varjoon lähes kaikessa.…

Kiinnostava kuvaus 1940-luvun nuorista Leena Parkkinen, Galtbystä länteen. Teos 2013. Galtbystä länteen kuvaa lähinnä sisarusten Karenin ja Sebastianin suhdetta. Sisarukset ovat syntyneet 1920-luvun lopulla Korppoon saaristossa. Kuvaus hyppelehtii eri aikakausissa, jossain vaiheessa käväistään 1930-luvulla sisarusten lapsuudessakin, mutta enimmäkseen pysytään 1940-luvulla ja nykyajassa. Karen elää nykyaikana vanhuuttaan ja ryhtyy tutkimaan vuonna 1947 kuolleen veljensä Sebastianin tarinaa.…

Noitavainojen älä anna enää koskaan puhjeta Leena Virtanen, Noitanaisen älä anna elää. Wsoy 2013. Kun lukee Leena Virtasen kirjaa Noitanaisen älä anna elää, tuntuu koko ajan siltä, että eihän tämä voi olla totta. Eivät ihmiset ole voineet olla näin hulluja. Tietysti voi ajatella, että se oli silloin, 1600-luvulla. Mutta pääsihän Hitlerkin valtaan aivan meidän aikanamme…

Vaihtoehtoina toisten ilmiantaminen, vankileiri tai kuolema Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme. Teos 2013. Finlandiavoittaja. Jokapäiväinen elämämme kuvaa venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan ja tyttärensä elämää pääasiassa vuosina 1923 ja 1939. Vuonna 1923 henkilöt ovat maanpaossa tsekkoslovakialaisella maaseudulla ja vuonna 1939 ollaan Moskovassa tai sen lähistöllä. Aivan kirjan lopussa henkilöt on hajautettu vankileirille tai sotaevakoiksi eri puolille Siperiaa.…

Neuvostonainen etsii paikkaansa nykyajassa Zinaida Lindén, Monta maata sitten. Zinaida Lindén kuvaa sotien jälkeiseen Neuvostoliittoon syntyneen Galinan elämää. Tytön vanhemmat ovat sisäistäneet Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelmat ja työnsankaruuden. He ovat lähes aina töissä ja tuovat töitä myös kotiin. Ainoa lapsi eli Galina saa pärjätä niin kuin parhaaksi näkee. Vanhempien mielestä olisi kuitenkin hyvä pärjätä etenkin koulussa. Vaikka…

Kuka on aikamme Rasputin? JP Koskinen, Ystäväni Rasputin. Wsoy 2013. Finlandiaehdokas. Romaani Ystäväni Rasputin kertoo Venäjän viimeisen tsaarin perheen eräänlaisesta henkilääkäristä mystikko Grigori Rasputinista. Rasputin häärää kirjassa perheen liepeillä 1910-luvulla eli vanhan Venäjän viimeisinä vuosina. Tarinaa kertoo Rasputinin oppipojakseen ottama Vasili. Rasputinin tarinasta on kirjoitettu jo ennenkin ja hänestä kirjoitettiin jo tuon ajan lehdistössä. Hän…

Muslimitytöt pääroolissa Johanna Holmström, Itämaa. Otava 2013. Itämaa kertoo murrosikäisistä helsinkiläisistä muslimitytöistä. Päähenkilön Leilan isä on maahanmuuttaja ja äiti suomenruotsalainen, joka on kääntynyt muslimiksi. Leilan sisko Samira makaa sairaalassa koomassa. Romaanissa liikutaan vuosissa 2005, 2006 ja 2007. Näiden välillä mennään edestakaisin. Kirjan pääaihe lienee nuorten muslimitaustaisten naisten vapautuminen nykynaisen elämään. Nämä tytöt yrittävät luoda itselleen…

Tytöt lentokenttien lumoissa Hannu Raittila, Terminaali.  Siltala 2013. Finlandiaehdokas. Terminaali kertoo lentokentistä ja lentämisestä. Lentokenttä on ikään kuin koko maailman kohtauspaikka, siellä parveilee erimaalaisia ihmisiä, kuka on menossa minnekin. Lentokenttä tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden olla jossain muualla kuin kotona, nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Jonkin verran Terminaalissa on tietenkin lentokenttäsanastoa ja lentämiseen liittyvää sanastoa, englanninkielisiä lentotermejä,…