Hennalaa pitää tutkia lisää Olen Hannu Takalan ESS 8.5.18 kanssa samaa mieltä siitä, että tutkimuksiin pitää suhtautua kriittisesti. Mutta omaa tervettä järkeäkin voinee käyttää, ainakin maallikko. Marjo Liukkonen luettelee Hennalan naissurmat -tutkimuksessaan useammassakin kohdassa lahtelaiset liikemiehet, jotka oltuaan vuoden Hennalassa vartijoina tai muissa töissä, ostivat tai rakennuttivat itselleen omat liikehuoneistot Lahteen jo vuonna 1920 tai…

Hennalan naismurhat pääsivät otsikoihin Kiitos Tiina Lintuselle ja Marko Tikalle koko sivun mittaisesta arviosta Marjo Liukkosen tutkimuksesta Hennalan naismurhat 1918 (HS 29.4.18). Olen arvioitsijoiden kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tutkimuksen kohteena on historiamme kuohuttavin rikos. Muutama kysymys kuitenkin heräsi. Arvioinnin otsikko on ”Suomen pahin sotarikos jää mysteeriksi”. Miten niin mysteeriksi? Mielestäni Marjo Liukkonen ansiokkaasti…

Marjo Liukkonen avaa Hennalassa surmattujen tyttöjen kohtaloa   Hennalan naismurhat jättää ristiriitaisen vaikutelman, kirjoittaa Marjo Liukkosen Hennala-tutkimuksen arvioija Hannu Takala (ESS 8.4.2018). Varmaan kuka tahansa ajattelee ensimmäiseksi, että kuinka voi olla mahdollista, että ainakin 216 nuorta naista teloitetaan Hennalassa toukokuussa 1918? Näin kuitenkin tapahtui. Takalakin myöntää tämän, ”teloitettujen iät, kotipaikat ja toiminta punakaartissa tulevat perusteellisesti selvitetyiksi”.…

Muistitieto kertoo Hennalan naismurhista vuonna 1918 Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino 1918. Kirjasta arvosteluja muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa 58.4.18 ja Helsingin Sanomissa 29.4.18. Ihmettelen hieman sitä, kun Hennan naismurhat 1918 -kirjaa arvostellaan sen perusteella, että tutkija on käyttänyt lähteinään vankien muistelmia. Arvostelijat myöntävät, että keskeinen virallinen lähde Lahden kenttäoikeuden pöytäkirja on todennäköisesti tuhottu jo…

Ennen pitkää kaikki nousee pintaan Marjut Pettersson, Niin kuin sinä sen muistat. Myllylahti 2017. Marjut Petterssonin uusimmassa trillerissä kuvataan, miten noin 30 vuotta sitten tapahtuneet asiat elävät edelleen ihmisten mielessä ja vaikuttavat heidän elämäänsä. Kukin muistaa nuo tapahtumat omalla tavallaan, ja heidän muistinsa saattaa myös muuttua vuosien mittaan. Tapahtumia lähdetään kerimään kohtaus kohtaukselta. Alussa ollaan…

Oopperassa ammutaan oikeasti 1920-luvulla Virpi Hämeen-Anttila, Koston kukat. Otava 2017. Virpi Hämeen-Anttilan neljäs 1920-luvun dekkari keskittyy Helsingin Kansallisoopperaan ja sen sisällä tapahtuviin ampumisiin. Aivan kirjan alussa ammutaan esityksen päätteeksi oopperaesityksen tähtilaulaja Emilie Edberg. Hämeen-Anttilan kirjojen päähenkilö Karl Axel Björk istuu sattumoisin katsomossa ja joutuu puuttumaan tilanteeseen. Myöhemmin oopperassa ammutaan uudelleen, joten luonnollisesti esiintyjät ovat paniikissa.…

Kirsti seikkailee 1920-luvun Suomessa ja Pariisissa Enni Mustonen, Ruokarouvan tytär. Otava 2017. Ruokarouvan tytär alkaa 1920-luvun helsinkiläisen nuorison vapunvietolla ja sen jälkeisellä teatterikiertueella. Kirjan päähenkilö on ruokarouvan eli Ida Erikssonin tytär Kirsti, joka on nyt aikuistunut, päässyt ylioppilaaksi ja opiskelee ranskaa. Kirjan alkupuoli tuntuu tavallaan tyttökirjalta. Etenkin teatteriseurueen kesäkiertue Suomen eri kaupunkeihin oli lähinnä luettelo…

Miksi isänisää ei tultu suremaan? Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat. Otava 2017. Finlandiaehdokas vuonna 2017. Valas nimeltä Goliat kuvaa romanialais-suomalaisen Alban näkökulmasta tämän romanialaisen suvun tarinaa. Alban isänisä kuolee, ja suku kokoontuu Romaniaan hautajaisiin. Siellä muistellaan myös aikaisempia tapahtumia, vainajaa eri-ikäisenä ja kunkin suhdetta häneen. Romaniassa on tämän kirjan mukaan tapana, että kun joku kyläläinen…

Lapin miesten työt ja työttömyydet Tommi Liimatta, Autarktis. Like 2017. Finlandiaehdokas 2017. Autarktis kertoo Lapin miehistä eri vuosikymmenillä. Pääosin äänessä on kolme eri miestä, mutta tarina laajenee muihinkin, enkä lopulta tiedä kuinka monesta oli kysymys. Miesten tarinatkin sekoittuivat mielessäni, sillä niissä oli paljon samaa. Tämän kirjan perusteella näyttää siltä, että Lapin mies joko tekee hullun…

Ankeutta kerrakseen Hanna Hauru, Jääkansi. Like 20§17. Vuoden 2017 finlandiaehdokas. Hanna Haurun kirjan Jääkansi kuvannee monella tasolla kirjan tytön elämäntilannetta. Päähenkilö syntyy ennen sotia huutolaisten lapseksi, isä kuolee sodassa ja isäpuoli sotii sotien jälkeen kotona koko loppuelämänsä. Kyseessä on tavanomaistakin raadollisempi niin sanottu tavallinen tarina. Eletään hatarassa mökissä, opettaja hakee 10-vuotiaan tytön kouluun ja hommaa…