Kategoria: Kirja-arvosteluja, ks. myös Ritvan dekkarinurkka
-
Olisivatko 1600-luvun noitavainot edelleen mahdollisia?
Olisivatko 1600-luvun noitavainot edelleen mahdollisia? Mirkka Lappalainen, Pohjoisen noidat. Oikeus ja kohtuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Otava 2018. Mirkka Lappalainen analysoi Pohjoisen noidat -kirjassaan 1600-luvun joukkohysteriaa Ruotsissa ja Suomessa. Tuo hysteria syntyi Ruotsin maaseudulla 1600-luvun lopulla ja levisi huhupuheiden mukana Tukholmaan asti. Nykyajan kannalta merkittävää lienee, että koska tiedotusvälineet olivat vielä tuolloin lapsenkengissä, nimenomaan huhut…
-
Kirjoittamisen opettelua koko elämä
Kirjoittamisen opettelua koko elämä Stephen King, Kirjoittamisesta. Tammi 2018. Kirjailija Stephen King kuvaa ensin omaa kirjailijantietään. Hän oli veljensä kanssa yksinhuoltajaäidin kasvatti, mutta antaa äidistään kirjoittamista tukevan kuvan. Äiti luki Stephenin tekstejä ja sanoi, että nämä voisivat olla ihan kirjan tekstiä. Voisiko äiti enemmän kannustaa kirjoittavaa poikaansa? Myös opettajissa oli kirjoittamista tukevia henkilöitä. Kuitenkin Stephen…
-
Maailma naisten silmin
Maailma naisten silmin – kurssivinkki Tule mukaan kansalaisopiston maanantaisin kokoontuvaan kirjallisuusryhmään, jossa käsitellään naisten kirjoittamia kirjoja. Aloitetaan suomalaisen kirjallisuuden äidistä Minna Canthista, Kouvolasta ja Suomesta muutenkin, sitten kierretään Amerikan, Kiinan, Intian ja Lähi-idän kirjailijoiden kautta afrikkalaisiin kirjailijoihin. Suurin osa kirjoista on romaaneja. Ryhmä kokoontuu opistolla ma 15.15-16.45, alkaen 3.9. ja siihen voi osallistua monella…
-
Intiassa osataan kiduttaa ja tappaa
Intiassa osataan kiduttaa ja tappaa Arundhati Roy, Äärimmäisen onnen ministeriö. Otava 2017. Arundhati Royn uusin romaani levittää lukijan eteen valtavan määrän Intiaa, Kashmiria, Pakistania ja muitakin maita tuolta maailmankolkalta. Paitsi maantieteellisesti kirja on laaja myös yhteiskunnallisesti. Intia on kirjan mukaan edelleen kastijakoinen yhteiskunta, eikä kyse ole vain muutamasta kastista vaan kunkin kastin sisällä piilee melkoinen…
-
Historiallinen romaani Kouvolasta
Historiallinen romaani Kouvolasta A. Filppu, Eva. Historiallinen romaani Kouvolasta. Books on Demand Helsinki 2018. Eva kertoo noin 18-vuotiaasta orvoksi jääneestä Evasta, joka vuonna 1913 tulee asumaan sukulaisperheeseen Kouvolaan. Hän asuu vuoden Kouvolan Kaunisnurmella tätinsä talossa. Eva ystävystyy paitsi tädin pojan Jakobin ja kotiapulaisen Hildan kanssa, ja tutustuu myös naapurissa asuvaan Schwartzin perheeseen. Eva kulkee Schwartzin…
-
Itsensä etsintää kylmän keskellä
Itsensä etsintää kylmän keskellä Elin Willows, Sisämaa. Teos 2018. Sisämaa kuvaa nuoren naisen asumista pienellä paikkakunnalla jossain Ruotsin Lapissa. Nainen on muuttanut sinne poikaystävänsä kanssa, mutta heille on tullut ero heti muuton jälkeen. Nainen jää kuitenkin asumaan sinne yksin. Hän saa työpaikan ruokakaupasta, ja oikeastaan kirja kuvaakin vähintään yhtä paljon ruokakaupan päivittäisiä toimia kuin naisen…
-
Sivuhenkilöstä päähenkilöksi
Sivuhenkilöstä päähenkilöksi Saara Turunen, Sivuhenkilö. Tammi 2018. Saara Turunen kuvaa Sivuhenkilössään nuoren kirjailijan ensimmäistä vuotta esikoisteoksen julkaisun jälkeen. Aluksi on aivan hiljaista, näyttää siltä, että vain muutama on lukenut kirjan eivätkä hekään hakua siitä puhua. Niinpä kirjailija ei tiedä miten olisi, olisiko tyytyväinen, ihmeissään, vihainen vai mitä. Kirjailija asuu Helsingissä isän ostamassa asunnossa. Hän pyöräilee…
-
Hennalaa pitää tutkia lisää
Hennalaa pitää tutkia lisää Olen Hannu Takalan ESS 8.5.18 kanssa samaa mieltä siitä, että tutkimuksiin pitää suhtautua kriittisesti. Mutta omaa tervettä järkeäkin voinee käyttää, ainakin maallikko. Marjo Liukkonen luettelee Hennalan naissurmat -tutkimuksessaan useammassakin kohdassa lahtelaiset liikemiehet, jotka oltuaan vuoden Hennalassa vartijoina tai muissa töissä, ostivat tai rakennuttivat itselleen omat liikehuoneistot Lahteen jo vuonna 1920 tai…
-
Hennalan naismurhat pääsivät otsikoihin
Hennalan naismurhat pääsivät otsikoihin Kiitos Tiina Lintuselle ja Marko Tikalle koko sivun mittaisesta arviosta Marjo Liukkosen tutkimuksesta Hennalan naismurhat 1918 (HS 29.4.18). Olen arvioitsijoiden kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tutkimuksen kohteena on historiamme kuohuttavin rikos. Muutama kysymys kuitenkin heräsi. Arvioinnin otsikko on ”Suomen pahin sotarikos jää mysteeriksi”. Miten niin mysteeriksi? Mielestäni Marjo Liukkonen ansiokkaasti…
-
Marjo Liukkonen avaa Hennalassa surmattujen tyttöjen kohtaloa
Marjo Liukkonen avaa Hennalassa surmattujen tyttöjen kohtaloa Hennalan naismurhat jättää ristiriitaisen vaikutelman, kirjoittaa Marjo Liukkosen Hennala-tutkimuksen arvioija Hannu Takala (ESS 8.4.2018). Varmaan kuka tahansa ajattelee ensimmäiseksi, että kuinka voi olla mahdollista, että ainakin 216 nuorta naista teloitetaan Hennalassa toukokuussa 1918? Näin kuitenkin tapahtui. Takalakin myöntää tämän, ”teloitettujen iät, kotipaikat ja toiminta punakaartissa tulevat perusteellisesti selvitetyiksi”.…